Työryhmä: Kansainvälisyyskasvatuksen näkökulma sisällytettävä keskeisiin linjauksiin
Kansainvälisyyskasvatuksen arvot ja teemat tulee sisällyttää kaikkiin keskeisiin koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripoliittisiin sekä yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin esittää opetusministeriön työryhmä kansallisen kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelmassaan. Kansainvälisyyskasvatuksen toteutusta varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa sekä opettajankoulutuksessa on vahvistettava ja lisättävä tukea mm. kansalaisjärjestöille niiden tehtävässä kansainvälisyyskasvattajina. Toimenpideohjelma perustuu Euroopan Neuvoston North-South Centre'n tekemään arvioon kansainvälisyyskasvatuksesta Suomessa ja arvioinnissa esitettyihin suosituksiin.
Opetus- ja ulkoasiainministeriön yhteistyöryhmä tarkoittaa kansainvälisyyskasvatuksella kaikkea sitä toimintaa, joka ohjaa maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Se pohtii globalisaation taloudellisten vaikutusten rinnalla globalisaation sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Työryhmän mukaan kansainvälisyyskasvatuksen näkökulma tulee ottaa mukaan seuraavaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, kansallisiin opetushallinnon ohjausasiakirjoihin ja päätöksiin sekä ottaa huomioon valmisteltavassa nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa. Kansainvälisyyskasvatus tulee sisällyttää myös opetussuunnitelmien perusteisiin niitä uudistettaessa.
Työryhmä esittää kansainvälisyyskasvatuksen sisällyttämistä opettajankoulutukseen, aluksi pilottikokeiluna muutaman yliopiston kanssa. Jatkossa koulutuksen tulisi olla mahdollista kaikille opettajille. Kansainvälisyyskasvatus sopisi hyvin aiheeksi opettajien täydennyskoulutuksessa ja koko opetustoimen henkilöstökoulutuksessa.
Lisäksi työryhmä esittää kansainvälisyyskasvatuksen professuurin perustamista sellaiseen yliopistoon, jolla on valmiutta innovatiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kansainvälisyyskasvatuksen keskeisillä alueilla. Kansainvälisyyskasvatuksen periaatteet tulisi integroida kaikkien tieteenalojen huippututkimukseen. Työryhmän mukaan tutkijakouluja käynnistämällä saataisiin väitöstutkimuksia alan kehittämisen tueksi.
Maahanmuuttajien koulutustarpeisiin tulisi vastata kehittämällä yleistä koulutusjärjestelmää maahanmuuttajien erityistarpeet huomioivaksi. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Aikuisten mahdollisuutta peruskoulun suorittamiseen tulee tukea ja luku- ja kirjoitustaidottomien opetukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Työryhmä esittää kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tukea lisättäväksi heidän tehtävässään kansainvälisyyskasvattajina. Nuorisojärjestöjen ja -ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa lasten ja nuorten kansainvälisyyskasvatuksen sisältöihin, toteutukseen ja kehittämiseen tulee tukea. Lisäksi tuetaan toimintaa, joka tarjoaa nuorille välineitä ja tietoa kohdata suomalaisen kansalaisyhteiskunnan lisääntyvä monimuotoisuus. Kansainvälisyyskasvatuskentän tunnettuutta maahanmuuttajien keskuudessa tulee lisätä.
Työryhmä ehdottaa myös kansallisten juhlapäivien vieton uudistamista niin, että ne ottaisivat paremmin huomioon suomalaisen kulttuurin moninaisuuden ja kansainvälistymisen. Muun muassa Eurooppa-päivästä (9.5.) tulisi kehittää oma suomalainen malli,jossa kerrotaan monikulttuurisesta Suomesta ja samalla luotaisiin uutta Suomi-kuvaa.
Kansainvälisyyskasvatuksen tilaa, toimintaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa seuraamaan esitetään opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön yhteisen kansallisen koordinaatioryhmän perustamista. Toimenpideohjelma toteutumista on tarkoitus arvioida vuonna 2010.
-- -- --
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Ritva-Sini Merilampi, puh. 09-160 77234