Tutkimusasemat edistämään sektoreiden ja tieteenalojen välistä yhteistyötä
Opetusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä ehdottaa, että tutkimusasemia kehitettäisiin suuremmiksi ja keskitetymmiksi yksiköiksi, joiden henkiset ja aineelliset resurssit mahdollistavat laadukkaan tutkimustoiminnan. Tutkimusasemat olisivat yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteiskäytössä. Näin asemat edistäisivät sekä eri tieteenalojen että sektoreiden välistä yhteistyötä ja vahvistaisivat tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Työryhmä luovutti muistionsa Tutkimus ja koeasemaverkoston kehittäminen opetus- ja maa- ja metsätalousministeriöille maanantaina.
Työryhmä esittää, että tutkimusasemien määrää vähennettäisiin 92:sta. Tutkimustoimintaa keskitettäisiin työryhmän ehdotuksen mukaan nykyistä harvemmille asemille ja joitakin asemia tulisi voida lopettaa tai muuttaa selkeästi koe- tai näytteenottotukikohdiksi. Tämä edellyttää eri alojen yhteisten osaamiskeskittymien luomista sekä verkostoitumisen ja yhteistyön tiivistämistä. Työryhmä esittää myös, että ylläpitäjät selkeyttäisivät ja yhdenmukaistaisivat tutkimus- ja kenttäasemiensa nimikkeistöä.
Tutkimus- ja koeasemien rahoitusjärjestelyjen tulisi tukea eri organisaatioiden yhteistoimintaa. Rahoitusjärjestelyin olisi muun muassa purettava kirjastojen ja tietoverkkojen yhteiskäytön esteet. Yhteistoiminnan varmistamiseksi tulisi tutkimusrahoitusta ohjata tiedelaitosten ja sektoritutkimuslaitosten yhteisille tutkimusohjelmille ja niiden tukitoiminnoille.
Työryhmä toteaa, että tutkimusasemilla pitäisi olla ylläpitäjäorganisaatioidensa tutkimusstrategisten tavoitteiden lisäksi myös oma selkeästi fokusoitu missio. Missiossa on huomioitava niin pitkän tähtäimen tavoitetutkimus, lyhytjänteisempi projektitutkimus ja alueellisesti vaikuttava tutkimus kuin niiden yhteensovittaminenkin.
Sektoritutkimusasemien tutkimuksen puutteeksi on usein havaittu riittämättömät yhteydet alan yliopistotutkimukseen. Tämän takia työryhmä pitää tärkeänä, että asemien tutkijoiksi saadaan nykyistä merkittävästi enemmän tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä, ja tutkimusasemien yhteistyötä yliopistotutkimukseen muutenkin tiivistetään. Toisaalta yliopistotkaan eivät työryhmän mukaan ole riittävästi osanneet käyttää hyväkseen sektoritutkimuslaitosten hyviä valmiuksia erilaisten kenttäkokeiden suunnittelussa ja suorittamisessa.
Työryhmän näkemyksen mukaan tutkimusasemien tulisi olla opetuksen ja tutkimuksen ympärivuotisia toimintakeskuksia, jotka täydentävät maanlaajuisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkkoa. Tutkimuslaitosten lisäksi tarvittaisiin tieteenala- ja aluekohtaisesti kattava koe- ja havaintoasemien sekä opastuskeskusten verkosto, josta osia voisi toimia myös ostopalveluna.
_ _ _
Julkaisu (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:23) on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr23.pdf
_ _ _
Lisätietoja:
- työryhmän sihteeri, DI Matti Hosia, puh. (050) 560 5317
- opetusneuvos Jorma Karhu (OPM), puh. (09) 160 77429
- erityisasiantuntija Leena Räsänen (MMM), puh. (09) 160 52207