Sivistyksen suunta -kolumni
Tekoäly muuttaa työelämää peruuttamattomasti

Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta, vaan tätä päivää. Chatbotit hoitavat asiakaspalvelua, algoritmit seulovat hakemuksia, ja generatiivinen tekoäly tuottaa sisältöä, joka vielä hetki sitten vaati ihmisen luovuutta. Tekoälyosaaminen on osa digitaalista sivistystä ja sitä edistetään eri koulutusasteilla osana monilukutaitoa ja digitaalista osaamista. Kokemamme muutos ei ole vain teknologinen – se on kulttuurinen, taloudellinen ja inhimillinen. Työelämä on murroksessa, ja tämä muutos koskee kaikkia.

Arviot ovat pysäyttäviä. Konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan vuoteen 2030 mennessä voi maailmanlaajuisesti jopa 375 miljoonaa työpaikkaa kadota tai muuttua tekoälyn vuoksi. Ensimmäisinä katoavat rutiininomaiset tehtävät, mutta arvion mukaan myös asiantuntijatyöt, kuten kirjanpito, sisällöntuotanto, ohjelmointi ja juridiikka, ovat murroksessa.

Tekoäly muuttaa viestintää mutta vastuu jää edelleen viestinnän ammattilaisille

Viestinnän ala on hyvä esimerkki tekoälyn vaikutuksesta asiantuntijatyössä. Tekoälysovellukset pystyvät tuottamaan artikkeleita, somepäivityksiä ja jopa mainoskampanjoita sekunneissa. Tämä ei tarkoita, että viestijät katoavat, mutta heidän roolinsa muuttuu. Tekoäly hoitaa luonnostelun, mutta ihminen tuo kontekstin, strategian ja eettisen harkinnan. Viestinnän ammattilaisilta vaaditaan entistä enemmän kykyä ymmärtää kohderyhmät, rakentaa vaikuttavia viestejä ja ohjata tekoälyn tuottamaa sisältöä osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Samanlaisia muutoksia tapahtuu myös muilla aloilla. Ohjelmointialalla generatiivinen tekoäly osaa jo kirjoittaa toimivaa ohjelmakoodia, testata sitä ja ehdottaa parannuksia. Koodarin rooli siirtyy yhä enemmän suunnitteluun, ongelmanratkaisuun ja tekoälyn tuottaman koodin arviointiin. Juristit puolestaan voivat hyödyntää tekoälyä sopimusanalyysissä, oikeustapauksien vertailussa ja dokumenttien luonnissa – mutta vastuu ja tulkinta jäävät edelleen ihmiselle. Myös heiltä vaaditaan strategista ymmärrystä siitä, miten tekoälyä voidaan käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti osana oikeudellista prosessia.

Tekoälyn nopea kehitys vaikuttaa väistämättä myös kouluihin, opetusalan ammattilaisiin ja oppilaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan menossa Peruskoulun tulevaisuustyö -hanke, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Työssä keskitytään pitkän aikavälin kehittämiseen kolmen teeman kautta, joista yksi on tekoäly ja teknologia. 

Tekoäly vie töitä, mutta luo myös uusia. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat käyttää uusia työkaluja tehokkaasti omilla aloillaan. Tekninen osaaminen ei yksin riitä. Tulevaisuuden työelämässä korostuu strateginen ajattelukyky: kyky nähdä kokonaisuuksia, ymmärtää uuden teknologian vaikutuksia eri osa-alueilla ja tehdä päätöksiä, jotka ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan. Viestinnän osalta kehitys voi olla paradoksaalinen tekoälyn vähentäessä työn määrää sen nykyisessä muodossa, mutta samalla se kasvattaa luotettavan viranomaisviestinnän tarvetta. Näkemykseni kumpuaa ajasta, jossa epäluotettava tieto leviää nopeasti. 

Ne, jotka omaksuvat uudet työkalut nopeasti ja kehittävät strategista ajattelua, pärjäävät. Ne, jotka jäävät odottamaan, jäävät jälkeen. Tämä ei ole pelottelua – tämä on realismia. Tekoäly on jatkossa keskeinen väline, joka tehostaa työtämme. Kyseessä on merkittävä työelämän murros, ja sopeutuminen vaatii kaikilta aktiivisuutta. On opittava uutta, oltava utelias ja uskallettava muuttua. 

Työelämä ei enää palaa entiselleen. Meillä on mahdollisuus rakentaa tehokkaampi ja joustavampi työelämä – jos uskallamme tarttua siihen. Tulevaisuuden työelämässä pärjää parhaiten se, joka oppii nopeimmin ja ajattelee kauaskantoisimmin.

Thomas Sund
viestintäjohtaja

Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.