Tasa-arvoa parannettava kulttuuripolitiikassa

Kulttuuriministeri Tanja Karpela käynnisti keväällä selvityksen tasa-arvon toteutumisesta sekä päätösten, suunnitelmien ja ohjelmien sukupuolivaikutuksista taiteen ja kulttuurin aloilla. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa on kattava tasa-arvo-osuus. Ohjelmassa todetaan mm. että hallitus tulee kehittämään sukupuolivaikutusten arviointimenetelmiä (suvaus). Ministeri Karpela toteuttaa hallitusohjelman suvausta ensimmäisenä käytännössä. Hänen avauksensa on myös taiteen ja kulttuurin toimialoilla ensimmäinen laatuaan, sillä näitä aloja ei ole aikaisemmin tarkasteltu sukupuolivaikutusten ja tasa-arvon näkökulmista.- Tasa-arvokysymyksiä on käsitelty opetusministeriön toimialalla monin tavoin. Ministeriössä vastataan parhaillaan hallitusohjelmassa tarkoitettuun sukupuolivaikutusten arviointimenettelyjen kehittämiseen useammalla alalla, kertoo kulttuuriministeri Tanja Karpela. - Tämän selvityksen ohella asetin tämän vuoden alussa työryhmän, joka laatii ehdotuksen sukupuolivaikutusten arvioinnista liikunnan alalla ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä.- Valmistunut selvitys siis osoitti, ettei tasa-arvo toteudu taiteen ja kulttuurin aloilla. Jatkossa onkin aika tehdä päätöksiä, joilla nykytilannetta parannetaan. Ministeriössä tullaan kehittämään sukupuolivaikutusten arviointia taiteen ja kulttuurin toimialoilla tilastoinnissa, tietojen keruussa ja tulosohjauksessa. Ministeriön myöntämää rahoitusta, taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämistä, luovuuden edistämistä, valtionosuusjärjestelmää, eri alojen koulutusta, aluepolitiikkaa, johtajuutta ja työpaikkojen ilmapiiriä tullaan jatkossa tarkastelemaan myös tasa-arvon näkökulmasta. Muutosta on myös syytä seurata säännöllisesti, toteaa ministeri Karpela.Valmistunut selvitys osoitti selkeästi, ettei sukupuolten välinen tasa-arvo toteudu taiteen ja kulttuurin toimialoilla. Taiteen ja kulttuurin aloilla sukupuolten väliset erot ovat tilastojen valossa kiistattomat. Selvityksessä tarkasteltiin työelämään sijoittumista, palkkausta, koulutusta, vaikutusmahdollisuuksia ja johtaviin asemiin pääsyä.Naisia on myös miehiä enemmän julkisen kulttuurihallinnon toimijoina, kirjasto-, arkisto- ja museotyössä. Lievää naisvaltaistumista on tapahtunut toimitustyössä. Taiteenaloista naisvaltaisia alueita olivat tanssitaide ja taideteollisuus, paitsi teollinen muotoilu. Selvintä naisten aliedustus oli muusikkojen, kapellimestareiden sekä klassisen että kevyen musiikin säveltäjien ammateissa. Erot palkkauksessa ovat lähes kautta linjan miehiä suosivia ja eräissä ammateissa (mm. teatteri- ja elokuvaohjaajat, muusikot) on havaittavissa selvästi rajaavia lasikattoja. Naisten koulutustaso taiteen ja kulttuurin ammateissa oli selvästi miehiä korkeampi: naisista 49 %:lla oli korkea-asteen tutkinto. Vastaavasti miehillä näyttäisi olevan hieman useammin jatkokoulutusta (tutkijakoulutusaste). Naiset ovat valloittaneet opiskelupaikat yli 50 % enemmistöllä kaikilla koulutustasoilla ja -aloilla lukuun ottamatta muusikin alaa. Naiset ovat miehiä liikkuvaisempia ja hankkivat miehiä enemmän kansainvälistä koulutusta ja kokemusta. Taidekorkeakoulujen opettajakunnassa paljastuu jälkeenjääneisyyttä esim. opiskelija- ja tutkintotietoihin verrattuna, sillä professoritaso on selvästi miesten hallinnassa, alempien opettajavirkojen puolestaan naisvaltaistuessa. Naisten ovat enemmistönä maamme kansainvälisen kulttuuriyhteistyön ja vaihdon hallinnossa, toisaalta miehet ovat johtoasemissa monissa yksiköissä ja laitoksissa ja lisäksi hallitsevat kulttuuriteollisuuden kansainvälistä tuotantoyhteistyötä (musiikki, elokuva).Tasa-arvolain mukaiset sukupuolikiintiöt ovat parantaneet tilannetta naisten vaikutusasemiin pääsyssä ja siten välillisesti myös esimerkiksi apurahojen ja projektirahoituksen saannissa, mutta lain vaikutus ei ulotu julkisen sektorin ulkopuolelle (järjestöt, ml. tekijänoikeusjärjestöt) eikä yrityssektorille (kulttuuriteollisuus). Naiset ovat heikosti edustettuina lähes kaikkien tekijänoikeusjärjestöjen päätöksentekoelimissä eikä heidän asemansa ole hyvä tekijänoikeusmaksujen saajanakaan. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu myöskään julkisten taidehankintojen kohdalla. Naisten johtaviin asemiin pääsyssä löydettiin selkeitä lasikattoja niin julkisella sektorilla kuin kulttuuriteollisuudessa. -- -- --Lisätietoja:- kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen, opetusministeriö, puh. (09) 160 77070- hallitusneuvos Riitta Kaivosoja, opetusministeriö, puh. (09) 160 77476Raportti julkaistaan Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPOREn julkaisusarjassa ja raportti on tilattavissa Yliopistopainosta, puh. (09) 7010 2363 tai www.yliopistopaino.helsinki.fi