Työryhmän esitys taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi:
Taiteen yhteiskunnallinen merkitys tunnustettava, rahoitusta kasvatettava ja taiteilijan työ ammattina tunnistettava
Työryhmä on tehnyt 21 esitystä taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen keskeisiksi tavoitteiksi. Esitykset jakaantuvat kolmeen teemaan: taiteen yhteiskunnalliseen merkitykseen, taiteen rahoitukseen sekä taiteilijoiden toimeentuloon. Esitys suuntaviivoiksi ja tavoitteiksi luovutettiin eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle 30. lokakuuta.
Työryhmän mukaan taide, taidealat ja taiteen toimintaympäristö sekä taiteellisen työskentelyn lähtökohdat ovat muuttuneet ja muuttuvat. Taiteen ja taiteilijan yhteiskunnallinen asema ja taiteen edistämisen tukirakenteet eivät ole muuttuneet samassa suhteessa. Taiteeseen ja kulttuuriin ei panosteta riittävästi suhteessa siihen, mikä on niiden merkitys yhteiskunnan ja talouden kehityksessä.
Työryhmä esittää, että taide- ja kulttuuribudjetin osuutta nostetaan vuoteen 2023 mennessä yhteen prosenttiin talousarvion kokonaismenoista, budjettirahoitusta lisätään suhteessa rahapelitoimintarahoitukseen, taiteilija-apurahojen taso nostetaan puolitoistakertaiseksi ja selvitetään taiteilija-apurahojen muuttamista työsuhteen mahdollistavaksi rahoitukseksi.
Taiteen rahoitus- ja tukimuodoissa huomioidaan taiteenalojen yhteiset ja erilliset tarpeet. Muut työryhmän esitykset liittyvät muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen roolin ja sen vertaisarvioinnin uudistamiseen.
- Työryhmän ehdotukset antavat hyvän pohjan taide- ja taiteilijapolitiikan kokonaisvaltaiselle tarkastelulle ja kehittämiselle. Tulen seuraamaan mielenkiinnolla julkaisun vastaanottoa taiteen kentällä. Esimerkiksi taiteen rahoitus ja taiteilijoiden toimeentulo ovat tärkeitä aiheita, jotka varmasti herättävät keskustelua, sanoo eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.
Työryhmän keskeisimmät viestit
Taide tulee saattaa yhteiskunnan ytimeen vastaamaan taiteen kasvanutta yhteiskunnallista merkitystä.
Taiteen kulttuuriset, sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset tulee tunnistaa. Taide tulee nähdä osana laajentuvaa palvelusektoria ja elinkeinotoimintaa. Valtion rahoitusta taiteelle tulee lisätä, ja myös muiden hallinnonalojen kuin kulttuurin hallinnonalan tulee osallistua rahoitukseen.
Taiteen rahoitusta tulee kehittää strategisesti ekosysteemiajattelun mukaisesti.
Rahoitus- ja tukijärjestelmien tulee turvata pitkäjänteisesti taiteellinen työ ja taiteenalojen kehitys. Samalla rakenteiden tulee olla joustavia ja mahdollistaa myös taiteenalarajat ylittävien taiteen tekemisen muotojen tukeminen. Taiteen vertaisarviointimallia tulee uudistaa. Taiteen edistämisen alueellisia rakenteita tulee vahvistaa.
Taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava.
Taitelijoihin tehtyä investointia ei osata vielä riittävästi käyttää yhteiskunnassa. Taiteellinen työ tulee saattaa tasavertaiseksi muiden työalojen kanssa ja taiteilijoiden mahdollisuuksia saada elantonsa taiteellisesta työstään tulee parantaa. Taitelija-apurahojen jälkeenjääneisyys tulee korjata. Tulee myös selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista muuttaa taiteilija-apurahat sellaiseksi rahoitukseksi, joka mahdollistaa taiteellisen työn tekemisen työsuhteessa ja vahvistaa taiteilijan sosiaaliturvaa.
Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat. Työryhmän esitys taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:34)
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, johtaja Paula Tuovinen, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 703
- työryhmän asiantuntijasihteeri, kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 02953 30185
- ministeri Terhon erityisavustaja Toni Kokko, p. 02953 30113