Ministeri Grahn-Laasonen koulutusselvityksen julkistustilaisuudessa:
Suomi tarvitsee jatkuvan oppimisen uudistuksen tulevalla hallituskaudella

Valtioneuvoston teettämä selvitys tarkastelee kansainvälisten esimerkkien kautta, miten Suomen tulisi tukea jatkuvaa oppimista. Selvityksessä kannustetaan Suomea kohti uudenlaisia jatkuvan oppimisen malleja ja opetustarjonnan innovaatioita. Tulevaisuudessa koulutusjärjestelmän on palveltava yhä monipuolisemmin myös aikuisia työuran aikana.

Selvitys tarkastelee Suomen keskeisten, korkean teknologian verrokkimaiden keinoja reagoida työn murrokseen sekä tapoja kehittää jatkuvan oppimisen rakenteita. Jatkuvaa oppimista on muissa maissa edistetty muun muassa laatimalla yhteisiä toimenpideohjelmia, uudistamalla koulutus- ja opetustarjontaa sekä kokeilemalla yksilöön kohdistuvia rahoituskannusteita, kuten koulutusseteleitä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan jatkuva oppiminen on noussut viime vuosina entistä keskeisempään asemaan.

- Suomi tarvitsee jatkuvan oppimisen uudistuksen tulevalla hallituskaudella. Lisää koulutusmahdollisuuksia aikuisille, työn ohessa, joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa. Uuden oppiminen on keskeinen osa tulevaisuuden työelämää. Se on parasta muutosturvaa työelämän muutokseen ja epävarmuuteen. Monipuolisia, erilaisissa elämäntilanteissa joustavia koulutusmahdollisuuksia tarvitaan, jotta voidaan varmistaa myös osaavan työvoiman saatavuus.
 
- Jokaisella ihmisellä, aiempaan koulutustaustaan tai työuraan katsomatta, tulee olla mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja oppia uutta. Tällä hetkellä esimerkiksi työn ja osa-aikaisen opiskelun yhteensovittaminen voi olla vaikeaa, eikä täydentäviä opintokokonaisuuksia ole tarjolla riittävästi, opetusministeri sanoo.
 
Selvityksessä kuvataan Tanskan, Irlannin, Etelä-Korean, Alankomaiden ja Singaporen keinoja tukea jatkuvaa oppimista. Useat maat ovat kehittäneet jatkuvan oppimisen monikanavaista rahoitusta sekä yksilön oppimismahdollisuuksien tukimuotoja erilaisia koulutustili- ja -setelimalleja hyödyntäen. Selvityksessä esitetään tällaisten uusien mallien käyttöönottoa myös Suomessa. Mallin käyttöönotto ja soveltaminen vaatisi kuitenkin riittävän laajaa kokeilua.
 
Jatkuvaa oppimista voitaisiin edistää myös digitaalisuutta hyödyntävien innovaatioiden, kuten kaikille avoimien alustojen käyttöönotolla.

- Tulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset koulutussetelit, digitaalisilla alustoilla tapahtuva oppiminen tai tiiviimpi yhteistyö oppilaitosten, oppijoiden ja työnantajien välillä voivat avata uusia mahdollisuuksia. Tutkintojen rinnalle tarvitaan erilaisia lyhyempiä, moduulimuotoisia koulutuksia, jotta aina ei tarvitse aloittaa kokonaista tutkintoa alusta.
 
- Samalla on pidettävä huoli siitä, että uusia jatkuvan oppimisen muotoja pääsevät hyödyntämään myös ne, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään ja jotka koulutusta eniten tarvitsevat päästäkseen uuteen alkuun. Tarvitaan siis myös enemmän yksilöllistä ohjausta ja tukea, Grahn-Laasonen päättää.
 
Selvityksen toteutti Owal Group valtioneuvoston toimeksiannosta. Selvitys julkistettiin tiistaina 26.2.2019.

Lisätietoja: erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 044 281 1234