Korkeakoululaitoksen rakennetta kehitetään
Opetusministeriön korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen lähtökohtana on korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen sekä korkeakoulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen.
Korkeakoulujen toimintaympäristön muutokset edellyttävät korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Haasteet liittyvät erityisesti toiminnan laadun ja tehokkuuden lisäämiseen, julkisen tutkimusjärjestelmän toimivuuden parantamiseen, kansainvälistymiseen ja väestön ikärakenteen muutokseen. Molemmilla korkeakoulusektoreilla on jo käynnistetty suuri joukko rakenteelliseen kehittämiseen liittyviä hankkeita ja osa hankkeista ylittää sektoreiden rajat.
Valmistelutyö pohjautuu laajalti korkeakoulujen itsensä käynnistämien hankkeiden tavoitteisiin sekä mm. yliopistojen rehtorien neuvoston manifestissaan esittämiin periaatteisiin. Linjauksilla voidaan edistää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista ja uudenlaisten kokonaisuuksien syntymistä.
Korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena, siten että järjestelmän rakenteet voivat vaihdella alueellisesti. Koulutusta ja tutkimusta sekä t&k-toimintaa keskitetään nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi kummallakin sektorilla.
Tavoitteena on, että korkeakoulut voivat nykyistä paremmin vastata alueiden erilaisiin tarpeisiin. Kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä, erityisesti suuria korkeakoulukaupunkeja ja pääkaupunkiseutua, kehitetään kansainvälisinä tieteellisinä ja teknologisina keskuksina, jotka pystyvät kilpailemaan kansainvälisten keskusten tasolla. Koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla riittävän suurissa ja hyvin resursoiduissa korkeakouluyksiköissä molempien kieliryhmien tarpeet huomioiden. Tavoitteena on, että vuonna 2020 yliopistojen kandidaattikoulutuksen aloituspaikkatarjonta on 17 500 ja ammattikorkeakoulujen 22 500.
Korkeakoulujen yksiköitä ja laitoksia uudistetaan. Yliopistoissa tavoitteena on vähintään 5-10 professorin laitokset, joissa on riittävän suuri ja korkeatasoinen tutkijakunta ja nykyaikainen infrastruktuuri. Ammattikorkeakouluissa koulutus järjestetään koulutusohjelmatasolla vähintään 40 aloittajan ryhmissä.
Korkeakoulututkintoja ja koulutusohjelmia kehitettäessä kiinnitetään huomiota ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreiden yhteistyö- ja työnjakokysymyksiin. Tavoitteena on mahdollistaa tutkintojen dynaaminen kehittyminen vastaamaan työelämän ja yksilön tarpeita sekä turvata resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Yliopistosektorilla otetaan uusia tutkinnonanto-oikeuksia varten käyttöön laatu- ja koulutustarvenäkökohdat huomioon ottava akkreditointimenettely vuodesta 2008 lähtien.
Korkeakoulujen koulutus- ja tutkimuspalveluiden vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja liiketoiminnalliseksi hyödyntämiseksi perustetaan korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteisiä yhtiöitä tai muita soveltuvia organisaatioita. Yliopistojen täydennyskoulutusrakenteet uudistetaan pääsääntöisesti yhtiöpohjaiseksi toiminnaksi vuoteen 2010 mennessä. Avointa yliopisto-opetusta kehitetään valtakunnallisena kokonaisuutena, siten että tarjonta valtakunnallisesti koordinoitua vuoteen 2010 mennessä.
Tavoitteiden toteuttamista ja korkeakoulujärjestelmän kokonaisuuden kehittämistä tuetaan tarvittavin lainsäädäntötoimin.
-- -- --
Opetusministeriön valmisteluryhmän muistio Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet on luettavissa osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/muut/2006/Korkeakoululaitoksen_ rakenteellinen_kehittaminen.pdf
Lisätietoja: erityisavustaja Vesa Vuorenkoski, p. 040 742 6082