Elokuva-, kuva-, rakennus- ja valokuvataiteen valtionpalkinnot 2006

Valtion elokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Lasse Naukkarinen (s. 1942) on tehnyt poikkeuksellisen pitkän uran erityisesti dokumenttielokuvan parissa. Useasti palkitun ohjaajan ensimmäinen työ on päivätty vuodelle 1970 ja elokuvan nimi on tekijää kuvaavasti Solidaarisuus. Sen jälkeen Lasse Naukkarinen on ohjannut yli 30 dokumentti- ja fiktioelokuvaa. Lisäksi hän on toiminut kymmenissä muissa elokuvissa kuvaajana, leikkaajana, tuottajana ja käsikirjoittajana.

Palkinnon saaja tunnetaan hyvin monipuolisena dokumentaristina. Hänen uransa alkuvaihe oli varsin poliittinen: ensimmäiset ohjaukset kiinnittyivät voimakkaasti aikaansa ja sen ristiriitoihin. Poliittisuudestaan huolimatta tai siitä johtuen elokuvat näyttäytyvät edelleenkin kuvallisesti voimakkaina ja sisällöltään yllättävänkin ajankohtaisina.

Lasse Naukkarinen on myös tehnyt muistettavia henkilökuvia, kahdesti taiteilija Miina Äkkijyrkästä ja kahdesti omasta pojastaan Esasta.

Se, että pieni ja yksityinen - lähimmillään oma tai oman perheen elämä - ja toisaalta yhteiskunnalliset kysymykset vuorottelevat Lasse Naukkarisen töissä, ei ole heilahtelua aihepiiristä toiseen. Hänen töissään yleinen on aina osa yksityistä ja päinvastoin. Parhaiten Lasse Naukkarista ehkä kuvastaakin hänen oma elokuvansa Olipa kerran Utopia, jossa maailmaa ja elokuvantekijä Lasse Naukkarista katsotaan ajassa taaksepäin tarkkanäköisesti ja kriittisesti, huumoria silti unohtamatta.

Valtion kuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Marjatta Tapiola (s. 1951) teki läpimurtonsa 1980-luvun alussa voimakkailla ja rohkeilla maalauksillaan. Suomen Taideakatemian koulusta hän valmistui 1974 ja on siitä lähtien käyttänyt perinteistä temperamaalaustekniikkaa. Tapiola hallitsee tekniikkansa hyvin ja sommittelee teoksensa varmalla kädellä. Herkän viivan ja elävän värinkäytön ansiosta maalauksiin syntyy voimakkaita jännitteitä

Tapiolan teoksiin sisältyy elämän koko kirjo; myös kuolema on läsnä. Hän on maalannut niin ihmistä ja hänen viettejään kuin eläinten ruhoja ja kalloja, kuoleman symboleita. Teokset ovat intuitiivisia, maalauksellisia ja kypsän aistillisia. Maalaukset ovat tekijälleen hyvin henkilökohtaisia. Toisinaan Tapiola työskentelee saman aiheen parissa pitkään, ennen kuin pääsee aiheesta eroon.

Tapiolan teoksia on monien merkittävien taidemuseoiden kokoelmissa, kuten Ateneumin, Amos Andersonin, Helsingin kaupungin ja Sara Hildénin taidemuseoissa. Tänä vuonna Tapiolan uusimpia teoksia on nähty jo kahdessa gallerianäyttelyssä Helsingissä ja hänen yksityisnäyttelynsä on parhaillaan esillä Oulun taidemuseossa. Viimeiset kymmenen vuotta Tapiola on työskennellyt synnyinseuduillaan Sysmässä.

Valtion rakennustaidetoimikunnan palkintoperustelut:

Pekka Helin (s. 1945) kuuluu Suomen eturivin arkkitehteihin. Helinin työ on sekä laadultaan että intensiteetiltään pysynyt vuodesta toiseen poikkeuksellisen korkeatasoisena. Osoituksena tästä ovat neljättä vuosikymmentä jatkuneet kilpailumenestykset: tärkeät rakennussuunnittelun toimeksiannot ovat lähes poikkeuksetta saatu suunnittelukilpailun voittona. Menestyksen taustalla on harvinaisen monipuolinen kyky hallita ja tulkita kompleksisia tilanteita vakuuttavalla tavalla paikasta, mittakaavasta tai budjetista riippumatta.

Merkittäviä rakennuksia on useita. Niistä viimeaikaisimpiin kuuluu Sellon musiikkikeskus Espoossa, Itämeren aukion tornitalo Ruoholahdessa sekä vuonna 1997 Vuoden teräspalkinnolla palkittu Nokian päärakennus. Erityisen maininnan ansaitsevat äskettäin valmistuneet Eduskuntatalon laajennus, Kampin keskuksen konsepti Urho Kekkosen kadun puoleisine rakennuksineen sekä Finnforestin pääkonttori Tapiolassa.

Pekka Helinin suunnittelutyö ei rajoitu vain merkkirakennuksiin. Työn alla on mm. kaksi toisenlaista tuoretta arkkitehtuurikilpailun voittoa: Asuinkerrostalot Eiran rantaan ja kaupunkisuunnitelma Turun Kakolan entiselle vankila-alueelle. Isojen hankkeiden rinnalla on moni pienimuotoinen työ tai kaunis interiööri tullut tunnetuksi mm. korkean viimeistelytason myötä, kuten Villa Vetro Kirkkonummella tai Eduskuntatalon laajennuksen sisänäkymä. Pekka Helin on tunnettu myös kansainvälisesti ja sitä kautta haluttu luennoitsija eri mantereilla.

Valtion valokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Arno Rafael Minkkinen (s. 1945) on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia valokuvaajia. Suuren osan elämästään hän on työskennellyt Yhdysvalloissa. Silti Suomi ja sen luonto on säilynyt hänen tuotantonsa tärkeimpänä kuvastona. Ulkomaillakin Arno Rafael Minkkinen aloittaa valokuviensa esittelyn Sibeliuksen musiikilla ja kertoo Suomesta, sen historiasta, luonnosta ja kalevalaiseen luontoon liittyvästä mytologiasta. Hänen laaja näyttelynsä kiertää parhaillaankin maailmalla.

Valokuvissaan Minkkinen kuvaa omaa, alastonta vartaloaan. Miehen vartalo suhteessa luontoon ohjaa ajatuksia kalevalaiseen kuvastoon. Lemminkäinen lienee ollut usein Minkkisen ajatuksissa. Vedessä palasina näkyvä ruumis on usein toistuva aihe Minkkisen kuvissa. Kuvien luonne vaihtelee lähes formalistisista vartalon muototutkielmista lämpimiin isän, pojan ja luontoyhteyden kuvastoihin. Kuvaustilanteen taiturimainen hallinta on Arno Rafael Minkkisen tavaramerkki.

Opettajana Arno Rafael Minkkinen on kansainvälinen legenda, joka on kouluttanut useita sukupolvia valokuvaajia kaikkialla maailmassa. Suomessa Minkkinen on työskennellyt tärkeimmissä valokuva-alan oppilaitoksissa, erityisesti Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lahden muotoiluinstituutissa. Opettajana hän ei pyri tuottamaan uusia Minkkisiä. Arno Rafael Minkkinen kannustaa oppilasta löytämään oman henkilökohtaisen taiteilijanluonteensa.

Tahto luoda omaperäisiä valokuvia saa Minkkisen itsensä kaivautumaan lumeen tai vääntämään vartalonsa kuvan vaatimaan, lähes epäinhimilliseen asentoon. Arno Rafael Minkkinen on erinomainen esimerkki jääräpäisestä suomalaisesta, josta meidät tunnetaan.

Lisätietoja:
- elokuvataide, rakennustaide: taidesihteeri Mari Karikoski, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 1607 7064
- kuvataide: taidesihteeri Ansa Aarnio, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 1607 7945
- valokuvataide: taidesihteeri Seppo Kauhanen, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 1607 7378