Selvitys nostaa esiin kirja-alan vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys suomalaisen kirja-alan tilanteesta ja soveltuvin osin lukemisesta on valmistunut. Selvityksen on laatinut Markus Leikola osana kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa. Sen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva kirja-alan nykytilasta. Selvitys luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitielle 23. huhtikuuta.

Selvityksen mukaan kirjallisuuden asema Suomessa on vahva ja kirjallisuuden arvoketjut sekä ekosysteemi toimivat eurooppalaisessa vertailussa hyvin. Kirjan hinnan vaihtelu on suurta, mutta tähän vaikuttaa enemmän aika kuin formaatti. Ilmainen ja kattava kirjastolaitos pitää huolen saatavuudesta. 

Kirjailijoiden ansainnassa on isoja eroja, mutta apurahoihin, rojalteihin sekä käyttökorvauksiin perustuva järjestelmäkokonaisuus tuottaa sivistysvaltion ja suomalaisen kulttuurin jatkuvuuden kannalta riittävän määrän ammattitaiteilijoiden toimeentuloa. 

- Selvityksessä kävi ilmi, että esimerkiksi noin joka neljäs ammattirunoilija on vähintään puolivuotisella apurahalla kunakin vuonna, selvityshenkilö Markus Leikola kertoo havainnostaan apurahoituksen suhteen. - Sen sijaan kirjoittamiskoulutuksessa on merkittäviä puutteita. Lisäksi selvityksessä nousee esiin se, että tiukkaa jakoa kauno- ja tietokirjailijuuteen voi pitää vanhentuneena.

- Selvitys antaa arvokasta tietopohjaa kirja-alan monitahoisesta tilanteesta: kirjanmyynti on pysynyt tasaisena, alan ansainta on murroksessa ja kirjastot ovat yksi käytetyimpiä kuntapalveluja. Selvityksen pohjalta käynnistämme työn toimenpideohjelman laatimiseksi, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. - Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että lukutaitotyö vaatii vaikuttavuutta ja parempaa koordinaatiota - jotta tulevaisuudessakin on kirjojen tekijöitä ja lukijoita. 

Kolme keskeistä kohderyhmää – lähes kaksi miljoonaa suomalaista

Erityisesti paperikirjoille altistumisen vähenemisestä seuraa merkittävä uhka sekä lasten että aikuisten luku- ja varsinkin kirjoitustaidon heikkenemisestä edelleen. Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana toteutetut yli tuhat lukutaitohanketta muodostavat kirjavan kokonaisuuden, ja selvityksessä ehdotetaan työn kohderyhmittämistä lapsiin ja nuoriin, kahden kulttuurin väestöön sekä matalasti koulutettuun miesväestöön. Lukutaitotyön johtamisen keskittäminen ja toimenpiteiden suuntaaminen näille yhteensä kahden miljoonan ihmisen kohderyhmille lisäisivät lukutaitotyön vaikuttavuutta. 

Tärkeänä pidetään myös kirjoitustaidon nostamista lukutaidon rinnalle laajalla rintamalla: nämä ovat suomalaisen osaamisen kohtalonkysymyksiä ja keskeinen osa keskustelua talouskasvuun panostamisen perustasta.

Selvityksen toivotaan käynnistävän laajan julkisen keskustelun kirja-alan tulevaisuudesta ja toimivan pohjana mahdolliselle kirjallisuuspoliittiselle ohjelmalle.

Selvitys kirja-alasta ja soveltuvin osin lukemisesta

Lisätietoja: selvityshenkilö, kirjailija Markus Leikola, markus.leikola(at)delicateservices.com