Rantasen raportti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen kehittämisestä

Yliopistotutkimuksen haasteet ja rakenteet

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta muodostavat keskeisen perustan kansalliselle kilpailukyvylle sekä kestävälle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Selvityksen mukaan Suomen yliopistotutkimuksen voimavarat, osaaminen, infrastruktuuri, tieteellinen tuotteliaisuus ja tutkimuksen laatu ovat kansainvälisestikin arvioiden korkealla tasolla. Järjestelmä on alueellisesti kattava, mutta tuleviin haasteisiin nähden pirstoutunut, sen voimavarat paikoin liian ohuet ja sen kansainvälistymisaste voisi olla korkeampi. Myös huippututkimusta kaivataan enemmän.

Selvitysmiehen mukaan yliopistojärjestelmää ei tule enää laajentaa eikä hajauttaa, vaan tulevassa kehittämisessä tulee painottaa sisällön, laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista. Kaikessa yliopistotutkimuksessa tulee tavoitella huippulaatua. Kansainvälisiä huippututkimuksen instituutioita tulee myös aktiivisesti pyrkiä hankkimaan Suomeen.

Suurten ja monialaisten yliopistojen tulee keskittyä kansainväliseen huippututkimukseen ja kansainvälisen kilpailukykynsä kehittämiseen. Tämä edellyttää perustutkimuksen voimistamista, mm. lisäämällä huippuyksikköjä, luomalla kansainvälisiä tutkimusalliansseja, laajentamalla tutkijanvaihtoa ja tukemalla kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistumista. Perustutkimusta tulee kohdentaa tärkeisiin strategisiin kohteisiin ja sen kilpailutettua rahoitusta tulee lisätä.

Osa yliopistoista voi suuntautua tukemaan tutkimuksellaan toisaalta kansallista kehitystä ja toisaalta antaa tutkimustukea alueelliselle kehittämistyölle. Yliopistojen odotetaan tutkimuksellaan tukevan myös suoraan yritysten syntyä ja kehittämistyötä ja erityisesti PK-yritysten kehittämistä. Näitä toimintoja voidaan tehostaa yliopistojen kolmannen tehtävän puitteissa.

Yliopistojen ryhmittyminen verkostoiksi on suositeltavaa hajautumisen haittojen vähentämiseksi. Verkottumisperustana voi olla alueellinen, toiminnallinen, aihekohtainen tai kansainvälinen toiminta ja tavoite. Pitkällä aikavälillä tulee kokeilla uudentyyppisiä suurempiin kokonaisuuksiin ryhmittyneitä yliopistojen organisaatiomuotoja, mm. alueellisia tai paikallisia yliopistokonserneja tai maakuntayliopistorakennetta kehittämällä. Tätä varten tulee käynnistää kokeiluhankkeita.

Selvitysmiehen mukaan uusiin haasteisiin vastaaminen edellyttää yliopistojen budjettirahoituksen lisäämistä. Budjettirahoitusta esitetään vahvistettavaksi 90 miljoonan euron vuotuisella lisäyksellä: strategisen huippututkimuksen kehittämiseksi (30 milj. euroa), infrastruktuurin vahvistamiseksi (30 milj. euroa) ja kansainvälisen toiminnan tehostamiseksi ja laajentamiseksi (30 milj. euroa). Lisärahoitus tulee kohdentaa strategisesti ja soveltuvin osin kilpailuttaa.

Yliopistojen sisäistä hallintoa tulee kehittää konsernihallinnon suuntaan. Sitä vahvistetaan sekä strategiatyöllä että johtamis- ja esimieskoulutuksella. Yliopistojen perushallintomalliksi ehdotetaan itsenäistä julkisoikeudellista yhteisöä.

Ammattikorkeakoulujen tutkimuksen haasteet ja rakenteet

Ammattikorkeakoulujen tutkimuksellisena haasteena on hajanainen rakenne, niukka julkinen resursointi, kasvava riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta ja toistaiseksi lyhyt tutkimusperinne. Osa suurimmista ammattikorkeakouluista on saanut tutkimus- ja kehittämistoimintansa vauhtiin, laatinut T&K-toiminnan strategiasuunnitelman ja palkannut kokopäivätoimista tutkimushenkilöstöä. Ammattikorkeakoulujen infrastruktuuri on tutkimuksen tarpeisiin hyvin kehittynyt. Tutkimuksen suuntautumisessa ammattikorkeakoulut vielä hakevat linjojaan.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta tulee suunnata ensisijaisesti tukemaan alueellisia, paikallisia ja yrityskohtaisia kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulujen, alue- ja paikallistason toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden ja yritysten, erityisesti PK-yritysten sekä yliopistojen välisessä yhteistyössä on vielä runsaasti kehittämismahdollisuuksia.

Myös ammattikorkeakoulujen laajentamisesta ja hajauttamisesta tulee luopua ja niiden tutkimustoimintaa tulee profiloida ja koota suuremmiksi ja ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnalle tulee perustaa korkeakoulukohtainen ja valtakunnallinen tutkimusrekisteri. Tutkimus tulee sisällön ja vaikutusten osalta pikaisesti arvioida valtakunnallisesti. Tutkimustulosten tulee pääsääntöisesti olla julkisia.

Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä välittäjäorganisaatioiden ja yliopistojen kanssa tehokkaan ja sujuvan innovaation siirron varmistamiseksi tulee vahvistaa ja kannustaa. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osallistumiseksi aluekehityshankkeisiin, kansallisiin tutkimushankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin tulee kannustaa ja tukea ehdotetun lisärahoituksen avulla.

Selvitysmies ehdottaa, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta tulee lisätä 10 miljoonalla eurolla. Yhteistyössä yliopistojen kanssa tehtävää alueyhteistyötä tulisi myös tukea 10 miljoonalla eurolla.

Tiedehallinnon rakenteiden kehittäminen

Suomen tiedehallinto on pääosin erittäin hyvin toimiva ja kehittynyt. Viime ja tämän vuosikymmenen aikana harjoitettu tiede- ja teknologiapolitiikka on myös kiistatta ollut menestyksekästä. Tutkimustoiminnan edistäminen, kansainvälisen tutkimusyhteistyön tehostaminen sekä kansallisen koordinaation ja strategisen suunnittelun vahvistaminen edellyttävät hallinnon kehittämistä. Opetusministeriön tiede- ja tutkimuspoliittista toimintaa ja tiede- ja tutkimuspolitiikan asemaa ministeriön sisäisessä työnjaossa esitetään vahvistettavaksi.

Selvitysmiehen mukaan tiedepoliittinen keskustelu on Suomessa vähäistä ja rajautunut pääasiassa hallinnon tai tutkimuksen suorittajaorganisaatioiden sisälle. Tiede- ja tutkimuspoliittista keskustelua tulee käydä nykyistä aktiivisemmin ja laajemmissa piireissä. Tätä varten opetusministeriön tulee perustaa säännöllisesti kokoontuva tiedepoliittinen foorumi.

- - -

Valtion tiede- ja teknologianeuvosto käynnisti 2003 julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden arviointityön, jonka tavoitteena on kehittää julkista tutkimusjärjestelmää niin, että se vastaisi entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Kokonaisarviointi muodostuu useasta selvityksestä. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto hyödyntää työssään selvitysten tuloksia ja muodostaa näkemyksen siitä, miten julkista tutkimusjärjestelmää tulee kehittää.

- - -

Lisätietoja:

- selvitysmies Jorma Rantanen, puh. 0400 405 974, [email protected]

>> Selvitysraportti