Pyöreä pöytä esittää selkeää ja riippumatonta johtamisjärjestelmää suomalaisen huippu-urheilun tueksi

Suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi on tehty laaja selvitystyö, jonka tavoitteena on rakentaa kestävä ja menestyksekäs huippu-urheilujärjestelmä. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin johdolla järjestetyt huippu-urheilun pyöreän pöydän keskustelut jatkuivat 19. maaliskuuta.
Helmikuussa järjestetyssä ensimmäisessä pyöreän pöydän keskustelussa päätettiin keskittyä järjestelmän rakentamiseen kahden työryhmän työskentelyllä. Työryhmät keskittyivät huippu-urheilun määritelmiin, tavoitteisiin ja vaatimustasoon sekä rakenteiden ja johtamisen kehittämiseen konkreettisin toimenpitein. Työryhmien edustajat ovat esitelleet työn tuloksia toisilleen ja virkakunnalle.
”Huippu-urheilun määritelmän tulisi perustua tuloskriteereihin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vaatimuksiin. Se edellyttää merkittävää ajallista ja taloudellista panostusta sekä valmennuksen ja asiantuntijatuen hyödyntämistä. Tavoitteena on kansainvälinen arvokisamenestys ja laadukas urheilijan arki”, toteaa ministeri Sandra Bergqvist.
Pyöreän pöydän keskusteluissa sekä työryhmien taholta korostetaan urheilijoiden ja valmentajien arvostuksen nostamista sekä pitkäjänteisen ja läpinäkyvän rahoitusmallin tärkeyttä. Vaatimustason nostamisessa keskeisiä ovat konkreettiset mittarit ja tavoitteet. Ne kattavat urheilijan ja valmentajan kehittämisen, olosuhteet, kilpailutoiminnan, asiantuntijapalvelut, talousresurssit, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä rakenteet, toimintatavat ja lahjakkuuksien kehittämisen. Lisäksi muutoksessa huomioidaan myös paralajien ja joukkueurheilun erityispiirteet.
Huippu-urheilun johtamista pohtinut työryhmä korostaa, että tarvitaan selkeä, riippumaton ja läpinäkyvä rakenne, joka tukee lajiliittoja ja urheilijoita tehokkaasti. Resurssien kohdentamisen tulee perustua kansainväliseen kilpailukykyyn. Lajiliittojen roolia ja vastuuta on vahvistettava, jotta ne voivat kehittää huippu-urheilua omassa lajissaan. Keskeistä on urheilija-valmentaja-parin ja joukkuevalmennuksen tukeminen, jotta suomalainen huippu-urheilu voi kilpailla kansainvälisellä huipulla. Huippu-urheilun koordinaatio säilyy olympiakomitean jäsenjärjestöjen pyöreän pöydän keskustelussa esiintuoman näkemyksen mukaisesti olympiakomiteassa.
Ministeri Bergqvistin mukaan huippu-urheilun määrittelytyö vaatii jatkotyöstöä, jolle nyt on luotu yhdessä hyvä perusta.
Huippu-urheilun muutoksen onnistumiseksi tarvitaan riippumaton asiantuntijaryhmä, joka monitoroi ja seuraa aktiivisesti huippu-urheilukehitystä, pitää yllä vaadittavaa vaatimustasoa, ja käy jatkuvaa keskustelua sekä huippu-urheilun operatiivisten toimijoitten että ministeriön kanssa. Ministeriö tulee tämän ryhmän asettamaan yhteistyössä urheiluyhteisön kanssa. Huippu-urheilujärjestelmän kehittämistyö jatkuu kevään aikana.
Työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet Suomen Olympiakomitea, Paralympiakomitea, lajiliittojen edustajat yksilö- ja joukkuepalloilulajeista, Olympiakomitean urheilijavaliokunta, Huippu-urheilun instituutti KIHU, Olympiavalmennuskeskukset, Urheiluopistoyhdistys, FSI, Suomen Valmentajat ry, Suomen Urheilijat ry sekä Sisu-ryhmä. Lisäksi mukana olivat huippu-urheilun ja paraurheilun ulkoisen arvioinnin tekijät.
Lisätietoja
Johtaja Tiina Kivisaari, p. 0295 330 178
Ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola, p. 0295 330 103
Ministeri Bergqvistin erityisavustaja Anders Portin, p. 0295 330 040