Paimion sairaalaa esitetään Unescon maailmanperintöluetteloon
Suomi esittää Paimion sairaalaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintöluetteloon. Esityksen on valmistellut Museovirasto. Ehdotettu maailmanperintökohde käsittää Paimion sairaala-alueen kokonaisuutena, sisältäen myös sairaalan oman vedenpumppaamon ja -puhdistuslaitoksen ympäristöineen. Alue on kokonaisuus, jossa parantola-aikainen henki ja keskeiset piirteet ovat edelleen vahvasti läsnä. Sairaalakäytön jatkuminen Paimiossa on olennainen osa kohteen autenttisuutta.
Alvar Aallon suunnittelema ja vuosina 1930-33 keuhkotautiparantolaksi rakennettu Paimion sairaala on yleismaailmallisesti merkittävä kulttuuriperintökohde. Se on erinomainen esimerkki historiallisesta, omaa aikakauttaan edustavasta rakennustyypistä sekä arkkitehtonisesta kokonaisuudesta. Sairaala sai runsasta kansainvälistä huomiota jo rakentamisvaiheessa ja vaikutti funktionalismin läpimurtoon sekä kehitykseen niin Suomessa kuin laajemmin Pohjoismaissa.
Paimion sairaalassa yhdistyvät uudenlaisen parantolarakennustyypin luominen sekä modernin arkkitehtuurin läpimurto. Keskeinen tavoite Aallolle hänen suunnitellessaan Paimiota oli edistää potilaan paranemista arkkitehtuurin keinoin. Hän käytti uuden arkkitehtuurin suomia mahdollisuuksia ja yhdisti niihin inhimillisen lähestymistavan ja taiteellisen luovuuden.
Suomella on kuusi kulttuuriperintökohdetta maailmanperintöluettelossa: Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue sekä kymmenen valtion alueelle yhteiskohteena sijoittuva Struven kolmiomittausketju. Vuonna 2005 Suomi esitti Merenkurkun saariston nimeämistä maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena. Esityksen teki ympäristöministeriö. Merenkurkun saariston liittämisestä luetteloon päätetään maailmanperintökomitean istunnossa ensi kesänä. Paimion sairaalasta päätettäneen vuoden 2007 istunnossa.
Unescon Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta, maailmanperintösopimus, hyväksyttiin vuonna 1972, ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987. Sopimuksen tavoitteena on suojella ihmiskunnan yhteistä kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sopimusvaltioiden edustajista muodostuva, vuosittain kokoontuva maailmanperintö-komitea päättää kohteiden ottamisesta maailmanperintöluetteloon. Tällä hetkellä luettelossa on 812 kohdetta, joista 628 kulttuuri-, 160 luonnonperintö- ja 24 yhdistelmäkohdetta kaikkiaan 137 maassa.
-- -- --
Lisätietoja:
- intendentti Margaretha Ehrström, Museovirasto, p. (09) 4050 9418, 050 3506 259
- arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto, p. (09) 4050 9442, 040 5643 642
- ylitarkastaja Päivi Salonen, opetusministeriö, p. (09) 1607 7431
Lisätietoa maailmanperinnöstä:
>> Opetusministeriö>> Museovirasto
>> Unesco