Sivistyksen suunta -kolumni
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki uudistui
Esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uusi lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2025. Uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden oikeus tarvitsemiinsa tukitoimiin. Kyseessä ei ole vain lakimuutos, vaan lupaus jokaiselle oppilaalle: saat tukea ajoissa, osana yhteisöä ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Uuden lain myötä ryhmäkohtainen tuki on ensisijainen. Oppilaat saavat tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta ja erityisopettajan tukea osana ryhmää ja normaalia opetusta – ilman erillisiä hallinnollisia päätöksiä.
Tuen uudistus edellyttää panostamista koulun toimintakulttuurin sekä yhteisöllisten toimintamallien kehittämiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on koko koulun yhteinen asia, eikä se tarkoita yksinomaan jotakin sellaista, joka olisi vain erityisopettajan vastuulla. Toimintakulttuurin kehittäminen ja opettajien välisen yhteistyön vahvistaminen vaatii aikaa, jota ei aina ole. Opettajilta onkin uudistuksen keskellä kuulunut toivetta, etteivät tukitoimet jäisi yksittäisen opettajan harteille, vaan että koulun rakenteet mahdollistaisivat uudenlaisen tuen toteuttamisen. Tämän varmistamisessa opetustoimen ja koulujen johdolla on keskeinen tehtävä.
Uudistuksiin liittyy aina myös kriittisyyttä. Kritiikkiä esitettiin myös ennen uudistusta: aiempi kolmiportainen malli koettiin raskaaksi ja tehottomaksi. Tilastojen perusteella keskeisin ongelma oli, että samaan aikaan kun tukea saaneiden oppilaiden määrä kasvoi, eri tukimuotojen tarjoaminen vähentyi. Lisäksi tuen tarjonnassa oli huomattavaa alueellista vaihtelua.
Oppilaalle ei ole merkityksellistä se, millä tuen tasolla hän on, vaan niillä konkreettisilla tukitoimilla, joita hän saa. Tukimuotoja ja -toimia on yhtenäistetty kansallisesti, jotta voidaan varmistaa, että tuen saaminen ei vaihtele alueellisesti tai kuntien välillä. On kuitenkin selvää, että tuen toteuttaminen uuden lain mukaisesti vaatii resursointia. Uudistuksen toteuttamiseen osoitettiin opetuksen järjestäjille lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää vuosittaista valtionosuusrahoitusta.
Uudistusta tullaan seuraamaan kansallisesti, hyödyntäen jo tällä hetkellä käytössä olevia tiedonkeruujärjestelmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuoden 2026 alusta myös kolmevuotisen tutkimuksen, jolla seurataan uudistetun lainsäädännön toimeenpanoa. Seurannan keskiössä ovat opettajien kokemukset uudistetuista tukitoimista. Uudistuksen onnistuminen mitataan siinä, miten tukimuodot näkyvät oppilaan arjessa sekä siinä, miten opettaja voi tukea toteuttaa.
Opettajankoulutuksella on uudistuksen toimeenpanossa keskeinen rooli varmistaa, että tulevat opettajat hallitsevat lain ja opetussuunnitelman mukaiset tuen toteuttamisen periaatteet, osaavat tehdä tarkoituksenmukaisia pedagogisia ratkaisuja ja ennen kaikkea toimia yhteistyössä. Uudistuksen onnistuminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista kaikilla tahoilla. Yksikään uudistus ei ole valmis vielä silloin, kun lakipykälät ja opetussuunnitelmat on kirjoitettuna, vaan uusien toimintatapojen vakiintuminen vie vuosia. Toimeenpanon tukea, opetushenkilöstön ja johdon osaamisen vahvistamista ja uusien toimintamallien hiomista tullaan jatkamaan vielä pitkään.
Erja Vitikka
opetusneuvos
Merja Mannerkoski
opetusneuvos
Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.