Oppijapohjaiseen tiedonkeruuseen siirtymistä selvitetään vapaassa sivistystyössä
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen siitä, millaisten edellytysten tulisi täyttyä, jotta vapaassa sivistystyössä voitaisiin siirtyä taannehtivista tiedonkeruista ajantasaiseen oppijakohtaiseen tiedonkeruuseen.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa järjestetään merkittävä määrä koulutuksia, joihin osallistuu noin miljoona oppijaa vuosittain. Oppijat ovat kaikenikäisiä aina vauvoista senioreihin. Koulutuksista tiedetään kuitenkin varsin vähän kansallisella tasolla, eikä oppijoista kerätä tietoja samalla tavoin kuin muissa koulutusmuodoissa.
Vapaan sivistystyön tiedot perustuvat pitkälti jälkikäteen toteutettaviin tiedonkeruisiin, minkä seurauksena käytettävissä oleva tieto on pirstaleista, eri lähteistä koottavaa, vanhaa (ei ajantasaista) eikä vastaa nykypäivän kehittämisen ja päätöksenteon tarpeisiin.
Oppijapohjaisen tiedon puuttuminen tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, ettei vapaasta sivistystyöstä kerätä dataa, jota voitaisiin yhdistää muuhun rekisteridataan, jolloin tutkijat pystyisivät tutkimaan vapaan sivistystyön vaikutuksia, vertaamaan tietoja muihin koulutusmuotoihin ja kenties sitä kautta osoittamaan myös vapaan sivistystyön vaikuttavuutta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Näistä lähtökohdista käsin ministeriö on päättänyt selvittää vapaan sivistystyön tiedonkeruun kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen laatii kasvatustieteiden tohtori Paula Alanen, ja se valmistuu 31.3.2026 mennessä. Selvitys koostuu kirjallisuuskatsauksesta, haastatteluista ja pohjoismaisten tiedonkeruumallien vertailusta.
Selvityksen valmistelu ja hankinta perustuu 28.3.2025 julkaistuun Vapaan sivistystyön digitalisaation tavoitetila -julkaisuun (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2025:10), jossa konkretisoidaan Suomen digitaalisen kompassin, Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjausten 2027 sekä muiden merkittävien toimialan digitalisaatiota määrittelevien asiakirjojen asettamia tavoitteita vapaan sivistystyön näkökulmasta.
Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaa ohjaa vapaasta sivistystyöstä annettu laki (632/1998), ja toimintaa tuetaan julkisin varoin. Oppilaitoksia on 289, joista paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin vastaavat kansalaisopistot muodostavat suurimman ryhmän 173 opistolla. Kansalaisopistot ovat pääsääntöisesti kunnallisia toimijoita. Muut vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset) ovat pääsääntöisesti rekisteröityjen yhteisöjen tai säätiöiden ylläpitämiä ja toimivat läheisessä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen kanssa. Oppilaitosverkosto on maantieteellisesti kattava.
Lisätietoja: asiantuntija Petra Heikkinen, puh. 029 533 0068