Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025
Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 8,3 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2025. Keskeiset määrärahamuutokset johtuvat hallitusohjelman mukaisista lisäyksistä ja hallinnonalalle kohdistuvista sopeutuksista. Hallinnonalalle esitetyt määrärahat ovat ehdotuksessa on noin 305 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettiehdotus vuodelle 2025 on valmisteltu keväällä hallituksen yhteisten linjausten ja valtiontalouden kehyspäätöksen pohjalta. Hallitus käsittelee seuraavaksi talousarvioehdotusta budjettiriihessään syyskuun alussa, joten kirjaukset määrärahoista ovat vielä alustavia.
Keskeiset lisäykset ja painotukset: hallitusohjelman kirjauksista pidetään kiinni
Hallituksen linjausten mukaisesti tiukan talouden aikanakin panostetaan osaamiseen ja tutkimukseen.
Varhaiskasvatusta ja perusopetusta vahvistetaan siten, että määrärahan taso nousee 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Lisäyksellä mahdollistetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattaminen oppilaiden perustaitojen vahvistamiseksi, oppimisen tuen uudistaminen ja tasa-arvorahoituksen määrärahatason vakiinnuttaminen.
Hallitus vahvistaa oppimisen tukea ja opinto-ohjausta myös ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa mukaan lukien TUVA-koulutus. Tarkoitukseen osoitetaan pysyvää lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lukien.
Poikkihallinnollisesta 5 miljoonan euron nuorisopaketista kohdennetaan miljoona euroa koulu‐ ja oppilaitosnuorisotyöhön.
Hallitus pitää kiinni lisäpanostuksista tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan, ja Akatemia käynnistää uudentyyppisen temaattisen tutkimusinfrastruktuurirahoituksen. EuroHPC-supertietokone LUMI:n korvaamiseen uudella tekoälypainotteisella supertietokoneella panostetaan 50 miljoonaa euroa vuonna 2025 (sitoumus kokonaisuudessaan 250 miljoonaa euroa).
Valtio varautuu rahoittamaan design- ja arkkitehtuurimuseon perustamista 28 miljoonalla eurolla. Taiteen ja kulttuurin valtionosuuksien ja kansallisten taidelaitosten indeksikorotukset sekä ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden indeksikorotukset ja taiteilija-apurahojen palkkatarkastukset ovat yhteensä noin 11 miljoonaa euroa.
Arkiliikkumista ja liikkumisen edellytyksiä vahvistavaan Suomi liikkeelle -ohjelman rahoitukseen varataan opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa 20 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
Opintorahan ja asumislisän tarvearvion sekä opintolainojen korkoavustusten, opintolainahyvitysten ja takausvastuiden lisäysten perusteella määrärahataso nousee noin 33 miljoonalla eurolla.
Sopeuttamistoimet: säästöjä valtionosuuksista, avustuksista ja toimintamenoista
Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyy valtionavustussäästöjä yhteensä 65 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Valtionavustussäästöistä ministeriön talousarvioesitykseen sisältyy 15 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävistä 50 miljoonan euron säästöistä päätetään hallituksen budjettiriihessä syyskuun alussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesitys pitää sisällän myös hallituksen kehyspäätöksen mukaisen 100 miljoonan euron vähennyksen ammatillisen koulutuksen rahoitukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteutetaan kehysriihessä päätetyt 15,2 miljoonan euron toimintamenosäästöt vuonna 2025. Säästöistä 10 miljoonaa euroa toteutetaan vähentämällä ministeriön Opetushallitukselle edelleen jaettavaksi osoittamia määrärahoja ja osa säästöstä kohdistetaan ministeriön ja virastojen toimintamenoihin. Virastot päättävät itsenäisesti säästön kohdentamisesta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Lisäksi hallitusohjelman mukainen aiempi tuottavuussäästö hallinnonalalla on 14,6 miljoonaa euroa.
Kehysriihessä päätettyä toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt korvaavasta säästöstä ehdotuksen, joka sisältyy valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä valmistelemasta talousarvioehdotuksesta puuttuvat esitykset opiskelijoiden siirtämiseksi yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin sekä koulumatkatukioikeuden rajaamisesta vain maksuttoman koulutuksen opiskelijoille. Näiltä osin esitykset on tarkoitus tehdä täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä.
Myös kuntien normien purkamista koskevien ehdotusten säästövaikutukset täydennetään esitykseen myöhemmin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa valtion budjetista mm. koulutusta, tutkimusta, opintotukea, taidetta ja kulttuuria, liikuntaa sekä nuorisoasioita. Seuraavaksi hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta ja talousarvioesitys tulee julkiseksi. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
ylijohtaja Sirkku Linna (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 515
ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus, kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä koskevat asiat), p. 0295 330 129
ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 115
talousjohtaja Pasi Rentola, p. 0295 330 211