Kulttuurikierroksella järjestettiin 47 kansallista dialogia
Nuorten tulevaisuus ja kulttuurin kestävyys esillä kansallisissa dialogeissa
Kulttuurikierroksen yhteydessä järjestettiin eri puolilla Suomea yhteensä 47 kansallista dialogia, joissa keskusteltiin nuorten tulevaisuudesta sekä kulttuurin huoltovarmuudesta ja resilienssistä. Dialogit toteutettiin yhteistyössä valtiovarainministeriön avoimen hallinnon, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastojen sekä tapahtumapaikkakuntien kanssa.
Kyseessä oli poikkeuksellisen laaja dialogikokonaisuus, jossa sama dialogimalli vietiin useille paikkakunnille ja erilaisten keskustelijaryhmien käyttöön. Tarkoituksena oli kuulla ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä ajassa, jota leimaavat epävarmuus, nuorten heikentyvä usko tulevaisuuteen, yhteiskunnalliset muutokset ja tarve vahvistaa osallisuutta ja luottamusta.
Kansalliset dialogit perustuivat rakentavaan ja luottamukselliseen keskusteluun. Osallistujat kutsuttiin mukaan omana itsenään, ei organisaation edustajina, ja puheenvuorot kirjattiin anonyymisti. Dialogien ohjaajina ja kirjureina toimi laaja joukko yhteistyökumppaneita eri organisaatioista.
Toimintamallin tavoitteena oli luoda tila kokemusten ja erilaisten näkemysten esiin tuomiselle – ei tuottaa päätöksiä tai kannanottoja, vaan lisätä kanssaihmisten kuuntelua ja yhteistä ymmärrystä.
Keskustelijat totesivat palautteessaan, että dialogit toivat uusia ja virkistäviä näkökulmia ja mahdollisuuden pohtia kulttuurin vaikutuksia yhteisölle. Dialoginen menetelmä koettiin turvallisena ja antoisana tapana käydä keskustelua taiteen ja kulttuurin roolista yhteiskunnassa. Dialogissa syntyi rikasta ja monipuolista keskustelua, josta saa ammennettua sekä arkeen että poliittiseen päätöksentekoon.
Dialogien rakentava keskustelu on tuonut toiveikkuutta, luonut yhteisöllisyyttä ja voimaannuttanut osallistujia. Moni keskustelija toi esiin palautteessaan, että keskustelu oli huomioivaa ja arvostavaa, se tuntui hyvälle. Moni koki, että keskustelussa tärkeää oli tasavertainen ja lämmin ilmapiiri. Tiivistettynä dialogeista jäi mieleen kolme asiaa: kohtaaminen, kuunteleminen ja ajattelu.
Nuorten huominen: yhdenvertaisuus, osallisuus ja toivo
Nuorten tulevaisuutta käsittelevissä dialogeissa korostui tarve varmistaa, että nuorten ääni tulee kuulluksi aiempaa systemaattisemmin. Keskusteluissa pohdittiin, millainen suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla, jotta se olisi oikeudenmukainen, ekologisesti kestävä ja yhdenvertainen myös tuleville sukupolville.
Taiteen ja kulttuurin nähtiin tukevan nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemusta – ja samalla auttavan ehkäisemään yksinäisyyttä ja mielenterveyden haasteita. ”Nuorten tulevaisuuden turvaaminen on kaikkien yhteinen asia, ja sen eteen on tehtävä töitä heti,” todettiin dialogeissa.
Kulttuuri vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä
Kulttuurin huoltovarmuutta ja resilienssiä koskevissa dialogeissa keskityttiin kulttuurin rooliin yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistajana. Keskusteluissa kulttuuri nähtiin paitsi palveluina myös taitoina, perinteinä ja yhteisöllisinä käytäntöinä, jotka tukevat ihmisten toimijuutta myös poikkeusoloissa.
”Kulttuuri on elämää ja elävää – se pitää meidät elossa myös epävarmuuden keskellä,” kuvasi eräs osallistuja.
Laaja kokonaisuus tukee jatkotyötä
Kulttuurikierroksen kansalliset dialogit osoittivat, että dialogiin perustuva toimintamalli soveltuu myös laajamittaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskusteluista kertynyt kokemustieto tarjoaa aineksia kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoon sekä nuoria ja kulttuurin kestävyyttä koskevaan jatkotyöhön.
Dialogit kokosivat laajasti ja poikkialaisesti keskustelijoita taiteen ja kulttuurihallinnon lisäksi myös elinvoimakeskuksista ja monilta muilta hallinnonaloilta. Kaikkiaan 47 dialogia kokosi keskustelijoita yli 300 henkeä Oulusta Seinäjoen, Jyväskylän ja Lahden kautta Joensuuhun, Rovaniemelle ja Turkuun. Samalla dialogit tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden testata avoimen hallinnon toimivuutta käytännössä ministeriöiden, virastojen, kaupunkien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken.
”Ilman eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä dialogitoiminnan skaalaus tällaisessa mittakaavassa ei olisi ollut mahdollista. Saimme dialogien ohjaajia ja kirjureita kaikilta yhteistyökumppaneilta, ja kaupungit järjestivät lisäksi toimivat ja viihtyisät keskustelutilat. Tämä kokemus innostaa yhdessä tekemiseen ja osaamisen jakamiseen myös tulevaisuudessa – ja juuri yhdessä tekeminen ja uusien toimintamallien löytäminen on Kulttuuripoliittisen selonteon yksi keskeinen viesti ja tärkeä voimavara!” toteaa avoimen hallinnon dialogitoimintaa ministeriön osallisuustyöhön tuonut Maija Lummepuro.
Yksi viesti toistui keskusteluissa eri puolilla Suomea: ”Keskustelu ei saa päättyä tähän.”
Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro, p. 029 533 0198