Ministeri Karpela: Panostaminen nuoriin on investointi tulevaisuuteen
- Terveet elämäntavat kuuluvat parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevan nuorisolain arvoperustaan. Lain tavoitteena on mm. edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista. Aktiivinen kansalaisuus on harrastamista, osallistumista, leikkiä ja iloa. Sosiaalinen vahvistaminen on taas kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmässä oleviin nuoriin. Tavoitteena on nuoren saaminen yhteisölliseen toimintaan aktiiviseksi kansalaiseksi, sanoi kulttuuriministeri Tanja Karpela torstaina järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa aiheena oli huumeiden ennaltaehkäisy.
- Nuorisolain keskeinen tausta-ajatus on, että jokaisella nuorella tulisi olla oma harrastus. Mikäli koulun ja kodin ulkopuolella vietetty aika tarjoaa nuorelle virikkeitä, luovia haasteita ja sosiaalista vuorovaikutusta, päihteet eivät houkuttele niin paljon. Nuoren harrastuksilla on yhä merkittävämpi vaikutin itsenäistymisessä ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Panostukset lasten iltapäivätoimintaan, nuorten päihteettömiin kahviloihin ja työpajoihin sekä nuorten kokoontumis- ja toimintatiloihin ovat yhteiskunnalta kannattavia tulevaisuusinvestointeja. Elämän itsessään tulee olla niin mielekästä, ettei sitä tarvitse kemiallisesti vahvistaa.
- Suomen huumausainepolitiikan pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätökset sekä kansallinen huumausainestrategia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa huu¬mausainepoliittisessa koordinaatioryhmässä tehdään työtä eri toimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Työssä korostuu poikkihallinnollisuus eli eri viranomaisten välinen yhteistyö, mutta lisäksi yhteistyö mm. järjestöjen, kirkkojen ja yritysten kanssa. Valtionhallinnossa voimme luoda edellytyksiä tehokkaalle huume- ja päihdetyölle, mutta ratkaisevaa on paikallisessa arjessa toimiminen. Siellä koulun, nuorisotoimen, vanhempien, nuorten ja tässäkin huumeillassa edustettuina olevien järjestöjen välinen yhteistyö on ratkaisevaa, muistutti ministeri Karpela.
- Poikkihallinnollisuudella on vahvistettu nuorten työpajojen ehkäisevän huumetyön ulottuvuutta. Työpajojen keskeisinä tavoitteina on parantaa nuoren elämänhallintaa, auttaa opiskelupaikan saamisessa tai työn löytämisessä. Pajoilla työskentelee vuosittain kaikkiaan noin 8 000 asiakasta, joista suurin osa on alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorten työpajat kohtaavat usein vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Kun nuoren syrjäytymiskehitys saadaan katkaistua, päihteet eivät enää houkuttele - nuorta houkutteleekin elämä itsessään. Olemme yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kouluttaneet työpajoihin päihdetyön osaamista ja luoneet työpajoille pelisäännöt huumeita koskien. Nämä säännöt tukevat työpajojen arkea ja kiinnittävät nuoria normaaliin arkeen. Ilman monien eri toimijoiden välistä yhteistyötä tämä ei olisi mahdollista.
- Omalla hallinnonalallani olemme viime vuosina lisänneet merkittävästi valtakunnallisten nuorisojärjestöjen valtionavustuksia. Niiden toiminnassa on noin 800 000 nuorta. Tänä vuonna myönsimme kohdennetusti 840 000 euroa 64:lle hankkeelle, jotka keskittyvät nuorison ehkäisevään huumetyöhön. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen on tehokasta ehkäisevää työtä.
- Nuorisotyössä erityisesti riskiryhmille tarjotaan elämys- ja seikkailukasvatuksen sovelluksiasekä kehitetään uusia työmuotoja. Koko nuorisolle suunnattua Avartti-toimintaohjelmaa on viime vuosina kehitetty myös huumeiden käytön ehkäisyyn.