Ministeri Grahn-Laasonen jakoi kahdeksan Suomi-palkintoa
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
19.12.2016
9.00
Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on palkinnut kahdeksan ansioitunutta taiteilijaa tai ryhmää.
Vuoden 2016 Suomi-palkinnon saivat laulaja Saara Aalto, Avanto Arkkitehdit, kirjailija Sirpa Kähkönen, muusikko-äänisuunnittelija Kasperi Laine, taiteilija Jani Leinonen, Mikkelin Poikateatteri, kamarilaulaja, professori Matti Salminen sekä kirjailija, ohjaaja Saara Turunen.
Suomi-palkinto on opetus- ja kulttuuriministerin antama tunnustus merkittävästä taiteellisesta urasta. Perusteena voi myös olla huomattava taiteellinen saavutus tai lupaava läpimurto. Vuodesta 1993 jaettujen Suomi-palkintojen suuruus on tänä vuonna 21 625 euroa, ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista.
Palkintoperustelut:
Laulaja Saara Aalto
Saara Aalto on virtuoosimainen laulaja ja valovoimainen suurien lavojen esiintyjä, joka on tuonut suomalaista musiikkiosaamista miljoonien televisionkatsojien silmien eteen esiintyessään Iso-Britannian The X Factor -sarjassa. Kansainvälistyminen on Saara Aallolle lähtökohta: hän on pitänyt alusta saakka kiinni englannin kielellä laulamisesta sekä levyttänyt jopa yhden albumin kiinaksi. Britannian-menestyksensä myötä hän on nostanut suomalaisen musiikin kansainvälistymisen jälleen ajankohtaiseksi puheenaiheeksi.
Saara Aalto on periksiantamaton musiikkialan ammattilainen, jonka menestys perustuu vuosien sinnikkääseen yrittämiseen ja uupumattomaan harjoitteluun. Hän on rakentanut uraansa Suomessa omatoimisesti, julkaisten neljä albumia sekä tehden lukuisia konserttikiertueita ja musikaalirooleja. Saara Aalto on lisäksi kerännyt positiivisella asenteellaan suuren joukon kannattajia.
Avanto Arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen
Ville Hara ja Anu Puustinen perustivat arkkitehtitoimistonsa vuonna 2004 voitettuaan Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kappelin yleisen arkkitehtuurikilpailun. Siitä lähtien he ovat työskennelleet eri mittakaavaisten projektien kanssa tuotesuunnittelusta kaupunkisuunnitteluun. Viimeisin toteutettu hanke on suuren suosion saanut Löyly-niminen sauna-ravintolarakennus Helsingin Hernesaaressa. Avomeren äärelle kohonnut rakennus on valloittanut kaupunkilaiset ja herättänyt matkailijoiden uteliaisuuden.
Avanto Arkkitehdit ovat haasteellisissakin projekteissa pystyneet säilyttämään arkkitehtoninen herkkyyden ja määrätietoisuuden. Heidän töitään leimaa pelkistetty leikkisyys sekä eri materiaalien luonteva ja kekseliäs käyttö.
Kirjailija Sirpa Kähkönen
Sirpa Kähkönen on pitkän linjan proosa- ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti historiallisista romaaneistaan, jotka antavat suomalaiseen lähimenneisyyteen uusia, aiemmin vaiennettuja ääniä. Kähkösen teoksissa keskeisiä teemoja ovat lasten ja naisten historia, siviilien kohtalot kriisiaikoina sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.
Kähkönen on julkaissut kymmenen romaanin lisäksi myös tietoteoksia ja näytelmiä. Hänelle on myönnetty useita kirjallisuuspalkintoja, mm. kirjallisuuden valtionpalkinto vuonna 1992. Sirpa Kähkösen romaaneista kolme, Lakanasiivet (2007), Graniittimies (2014) ja Tankkien kesä (2016), ovat olleet Finlandia -ehdokkaina ja tietokirja Vihan ja rakkauden liekit (2010) Tieto-Finlandia -ehdokkaana. Graniittimies oli myös ehdolla Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2016. Sirpa Kähkönen on kirjailijoiden kansainvälisen sananvapausjärjestö PENin Suomen puheenjohtaja.
Muusikko-äänisuunnittelija Kasperi Laine
Kasperi Laine on musiikin monitaituri vailla vertaa. Hän on luonut uran omaperäisenä rap-artististina ja samalla loihtinut vangitsevia äänimaisemia ja sävellyksiä lukuisiin tanssiteoksiin, näytelmiin ja kuunnelmiin, kuten esimerkiksi Q-teatterin kiiteltyyn Kaspar Hauser -näytelmään sekä Malmön oopperan sinfoniaorkesterille sävellettyyn Breaking the Fury -teokseen, joka siirtyy Suomen Kansallisbaletin ohjelmistoon keväällä 2017.
Rap-artisti Laineen Kasperi luotaa ainutlaatuisella tavalla suomalaisuuden syvimpiä tuntoja ja herättää pohtimaan vaikeitakin ajatuksia taianomaisten rytmien ja taustamelodioiden säestyksellä. Äänisuunnittelijana ja näyttämöteoksien säveltäjänä Laineella on poikkeuksellisen hieno dramaturgian taju. Hän osaa pelata niin hiljaisuudella kuin läpitunkevilla äänillä. Hänen luomissaan äänimaisemissa on aina oma jäljittelemätön ja persoonallinen ote, mutta ne toimivat myös saumattomana osana laajempaa kokonaistaideteosta.
Taiteilija Jani Leinonen
Jani Leinonen on nykytaiteilija, joka muokkaa ja kyseenalaistaa tunnettuja kansainvälisiä brändejä teoksissaan ja rakentaa tilanteita luomiselle ja osallistumiselle. Hän järjestää tilanteita ja tapahtumia, kuten Taidetuunaamon ja Asunnottomuusmessut, joihin kutsuu ihmisiä sekä tekijöiksi rinnalleen että osallistumaan.
Tottelemattomuuskoulun rehtorina Leinonen kutsui opettajiksi erilaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia kuten poliitikko, rap-artisti, dokumenttiohjaaja ja pappi. Leinonen haastoi heidät kyseenalaistamaan niin taiteen, politiikan kuin koulumaailman rakenteita ja toimintatapoja.
Leinonen hyödyntää taiteessaan median toimintatapoja, julkisuutta ja sosiaalista mediaa. Hän on käyttänyt erilaisia brändihahmoja useissa teoksissaan, tunnetuimpina Elovena-tyttö, Ronald McDonald ja Toni Tiikeri. Näin hän on kiinnittänyt huomiomme ylikansallisten yhtiöiden toimintamekanismeihin ja tuotantoprosesseihin sekä mainonnan strategioihin.
Mikkelin Poikateatteri
Mikkelin Poikateatteria on vuodesta 2008 ohjannut ja vetänyt Katariina Kinnunen. Poikateatteri tekee uraauurtavaa työtä teini-ikäisten poikien kasvun tukena. Se tarjoaa uudenlaista, joustavampaa mieskuvaa - pojatkin voivat olla herkkiä ja käsitellä tunteitaan taiteen keinoin. Teatterissa on pohdittu suomalaisen miehen identiteettiä ja historiaa kivikaudesta nykypäivään. Pojista koostuvat ryhmät ovat tulleet tunnetuksi rohkeista asenteista ja reippaasta poikahuumorista. Esityksistä löytyy aina myös syvä, herkkä pohjavire sekä yhteiskunnallisia kannanottoja.
Poikateatterin näytelmät tehdään alusta loppuun asti kotikutoisesti: pojat sanoittavat ja säveltävät biisit, luovat käsikirjoituksen ja suunnittelevat koreografiat yhden aikuisen toimiessa taustalla tukena. Ryhmien esitykset ovat vedonneet nuoreen ja vanhempaankin yleisöön. Näytökset ovat aina täynnä. Nuorista pojista on noussut esiin lahjakkuuksia ja he ovat todella luoneet uutta nuorten miesten kuvaa. Näytelmiä on esitetty ja myös palkittu useana vuonna arvostetuilla festivaaleilla. Lapsenpäivän palkinnon poikateatteri sai vuonna 2012.
Kamarilaulaja, professori Matti Salminen
Matti Salminen on vuosikymmenten ajan vienyt maailmalle suomalaista kulttuuria ja musiikkia oli sitten kyse suomalaisista oopperateoksista, Merikannon ja Sibeliuksen lauluista tai suomalaisesta tangosta. Hän on tehnyt kansainvälistä uraa maailman johtavissa oopperataloissa ja festivaaleilla arvostetuimpien kapellimestarien, ohjaajien ja laulajakollegoiden kanssa. Jotkut Salmisen tulkinnat ja roolit ovat legendaarisia, kuten vaikka Wagnerin Lentävän hollantilaisen Daland tai Mozartin Taikahuilun Sarastro.
Matti Salminen on myös pyrkinyt nostamaan ja tasoittamaan tietä suomalaisille nuorille laulajille mm. perustamalla oman nuoria laulajia tukevan säätiön ja tunnustuspalkinnon ja toimimalla mm. Lappeenrannan laulukilpailujen tuomaristossa.
Kirjailija, ohjaaja Saara Turunen
Saara Turunen edustaa nuorempaa lahjakasta teatterintekijäkaartia. Hän on sekä näytelmäkirjailija että ohjaaja. Hänen viimeisin ohjauksensa Tavallisuuden aave on saanut ylistävät arviot sekä kriitikoilta että katsojilta. Turusen kirjoittamat ja ohjaamat näytelmät ovat jättäneet vahvan muistijäljen katsojiin.
Näytelmässä Broken Heart Story kuvataiteet, kirjallisuus, elokuvat ja musiikki olivat vahvasti läsnä. Esitys sekoitti korkeataiteen ja populaarin ja otti niistä paloja sekoittaen niitä sopivasti. Turusen jo teatterikouluaikanaan kirjoittamansa Puputyttö herätti ansaittua huomiota ja se on käännetty ja esitetty useassa maassa. Turunen on tämän hetken käännetyimpiä ellei käännetyin suomalainen näytelmäkirjailija.
Saara Turusen teatterimaailmaan sijoittuva romaani Rakkaudenhirviö sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Turunen on taitava tunnistamaan elämän tuntemuksia ja ristiriitoja ja löytämään asioista merkitsevän ytimen.
Valokuvia tilaisuudesta
Lisätietoja:
- johtaja Hannu Sulin, OKM, p. 0295 3 30299
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, p. 050 302 8246