Median näkökulma islamiin on ulkopuolinen
Islam on ollut kohtuullisen usein esillä suomalaisissa joukkoviestimissä, mutta samalla islamista ja muslimeista on kerrottu hyvin vähän. Muslimeista saatu kuva on ollut monoliittinen, yksipuolinen ja väkivaltainen. Useimmin islam ja siihen liitetyt käsitteet ja symbolit ovat esiintyneet Suomen ulkopuolella tapahtuneen terrorin ja muun poliittisen väkivallan yhteydessä. Islamista uskontona ja kulttuurina on kerrottu vain vähän. Poikkeuksen tekivät lähinnä Suomessa asuvia muslimeja käsittelevät jutut.
Tiedot selviävät Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön ja Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksen CERENin tekeillä olevasta tutkimuksesta, jossa tarkastelun kohteena on islam ja muslimien esittäminen Suomen joukkoviestimissä. Islam suomalaisissa joukkoviestimissä -väliraportti julkistettiin Porissa keskiviikkona 18. heinäkuuta osana Suomi 90 -juhlavuoden uus- ja ulkosuomalaisia käsittelevää keskustelufoorumia.
Analysoidussa uutisraportoinnissa oli paljon juttuja Irakista. Niissä käytettiin jatkuvasti islamiin liittyvää terminologiaa, vaikka itse islamista ei juuri puhuttu. Islamilaisten ryhmien ja muslimien nimityksiä käytettiin jatkuvasti tilanteissa, joissa puhuminen uskonnosta oli epäoleellista. Käsitteitä käytettiin myös hyvin epäjohdonmukaisesti. Sana "islamisti" näytti joissakin tilanteissa tarkoittavan "fundamentalistista muslimia" tai joskus taas "militanttia muslimia". Vaikka islamin eri suuntaukset mainittiin Irakin konfliktin uutisoinnista, islamista ei lehtijuttujen pohjalta saa kovin monimuotoista käsitystä. Suuntauksia on käsitelty enemminkin poliittisina osapuolina väkivaltaisessa konfliktissa. Irakin sisäisten ristiriitojen esittämisessä islam politisoidaan vahvasti ja islamista muodostuu kuva poliittisten konfliktien selittävänä tekijänä. Kyseessä on muslimien uskonnollistaminen, eli uskontoon liittyviä käsitteitä painotetaan muslimien kaikilla elämisen osa-alueilla eri tavalla kuin esimerkiksi kristittyjen kohdalla tehdään.
Islamin painottaminen eri tilanteissa näyttää tutkimuksen valossa toimivan jonkinlaisena tiedostamattomana rajanvetäjänä vierauden ja tutun välillä. Muslimien vierautta ja toiseutta ei yleensä tuoteta vihamielisellä ja leimaavalla journalismilla, vaan rutiininomaisella ja neutraalin tuntuisella uutisoinnilla, jossa keskeistä on islamenemmistöisten maiden poliittisten tapahtumien uskonnollistaminen ja aiheiden yksipuolisuus.
Suomenkielisissä lehdissä islam oli jutun pääaiheena vain harvoin, ruotsinkielisissä ei koskaan. Valtaosassa jutuista islam tuli esiin sivuaiheena. Ensisijaisesti islamiin keskittyviä suuria juttuja oli suomenkielisessä aineistossa vain kaksi, ruotsinkielisessä aineistossa ei ainuttakaan. Pääosa aineistosta oli uutis- ja taustajuttuja. Juttujen valtavirta käsitteli islamia arabimaissa tai muissa islam-enemmistöisissä maissa. Uutisaiheet liittyivät joko maiden sisäisiin tai maiden välisiin konflikteihin ja islam esiintyi uutistapahtumaa selittävänä tai taustoittavana asiana. Yleisimpiä islam-aiheisia uutisia olivat Irakin shiiojen ja sunnien väliset yhteenotot ja pommi-iskut.
Islaminuskoisten elämä Suomessa tai sopeutuminen Suomeen oli aiheena 16 suomenkielisessä jutussa. Suomenkieliset kirjoitukset käsittelivät muun muassa uskonnollisille yhdistyksille annettavaa valtionapua, poikien ympärileikkausta koskevan lain uudistamista ja islamilaista ruuanlaittoon liittyvää ritualistista teurastusta. Suomessa asuvista muslimeista puhuttaessa islamin eri suuntauksista ei mainittu kertaakaan. Ruotsinkielisissä lehdissä muslimeja tai islamin asemaa Suomessa ei käsitelty yhdessäkään jutussa. Vajaa kymmenesosa kaikista suomenkielisistä jutuista toi islamin esiin erityisesti sukupuolinäkökulmasta.
Noin kolmessa neljäsosassa suomenkielisestä ja noin puolessa ruotsinkielisistä jutuista islamia käsiteltiin ensisijaisesti poliittisena ilmiönä. Noin kymmenesosa suomenkielisestä ja viidesosa ruotsinkielisestä aineistosta käsitteli islamia sekä poliittisena, uskonnollisena että kulttuurisena ilmiönä. Kun poliittinen näkökulma on materiaalissa muutoin vahvasti esillä, niin huomionarvoista on, että lähes kaikissa Suomen muslimeja käsittelevissä jutuissa näkökulma oli kulttuurinen tai uskonnollinen tai sekä politiikkaa, kulttuuria että uskontoa yhdistelevä, mutta varsinaisesti poliittisesta näkökulmasta kirjoitettuja juttuja Suomen muslimeista ei aineistosta löytynyt.
Islamin sanaston käyttö poliittisen taistelun ja terrorismin kuvauksissa antaa mielikuvan islamista kuvattujen väkivaltaisten tapahtumien selittävänä tekijänä, mikä saattaa luoda yksipuolista kuvaa islamista konflikteihin liittyvänä uskontona. Yksi tutkimuksen tavoitteista on tutkia, kuinka usein islam liitetään poliittiseen väkivaltaan, terrorismiin ja ääriliikkeisiin. Noin joka neljännessä jutussa islamista puhuttiin jonkinlaisena ääriliikkeenä, eli jutuissa käytettiin muun muassa sanoja ääri-islamilaisuus, islamistit, fundamentalistit tai fanaatikot. Ääri-ilmiöiden esiintyminen materiaalissa ei ollut yllättävää, koska suurin osa materiaalista oli konfliktiraportointia. Terroriin tai muuhun poliittiseen väkivaltaan islam ja muslimit kytkettiin noin kolmessa neljäsosassa jutuista.
Suomessa asuvia muslimeja käsittelevät jutut poikkesivat selkeästi muun maailman muslimeja käsittelevistä jutuista. Suomessa muslimeja ei liitetä poliittiseen väkivaltaan tai konflikteihin. Suomessa asuvia muslimeja ei myöskään tutkimusaineistossa liitetty heidän aiemmissa kotimaissaan tapahtuvaan väkivaltaan edes siten, että he kommentoisivat maiden tapahtumia.
Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2007 helmikuussa viidestä suomenkielisestä ja kahdesta ruotsinkielisestä sanomalehdestä sekä viideltä televisiokanavalta. Aikakauslehtiaineisto kerättiin neljästä helmikuussa ilmestyneestä aikakauslehdestä.
Suomessa asuu tällä hetkellä noin 35 000–40 000 muslimia eli noin 0,7 % asukkaista on muslimeja.
Lisätietoja:
- tutkija Karin Creutz, Helsingin yliopisto/CEREN, puh. (09) 191 28 466, [email protected]
- tutkija Mari Maasilta, Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6027, [email protected]
- Suomi 90 -juhlavuoden pääsihteeri Ritva-Sini Merilampi, puh. 040 580 1877