Liikunnan tasa-arvotyön Piikkarit-palkinto Kirsti Partaselle

Vuoden 2015 liikunnan tasa-arvotyön Piikkarit-palkinto, 4 000 euroa, myönnettiin pitkäaikaiselle liikunta- ja urheiluvaikuttaja Kirsti Partaselle. Piikkarit-tunnustuspalkinnon, 3 000 euroa, sai suomalaiset kamppailulajit, jonka yhteistyössä ovat mukana judo, karate, miekkailu, paini, nyrkkeily, taekwondo ja aikido. Palkinnot jakoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen maanantaina Helsingissä.

Piikkarit-palkinto on opetus- ja kulttuuriministerin vuosittain myöntämä tunnustus liikunnan ja urheilun sukupuolten välisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämisestä. Arvioinnissa painopisteenä oli liikunta-alalla tapahtuva, sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä pitkäjänteinen, tuloksellinen ja vaikuttava toiminta tai innovatiivinen edellä mainittua toimintaa tukeva hanke.

Esityksen palkinnon saajasta opetus- ja kulttuuriministeriölle teki Liikunnan ja Urheilun tasa-arvotyön tietopohja -ohjausryhmä.

Palkintoperustelut:

Kirsti Partanen

Kirsti Partanen on pitkäaikainen liikunta- ja urheiluvaikuttaja. Hän on käyttänyt paljon aikaansa vapaaehtoistoimintaan ja toiminut mm. Voimisteluliiton puheenjohtajana, SLU:n varapuheenjohtajana, Suomen Olympiakomitean hallituksessa ja Valon hallituksessa. Hänellä oli keskeinen rooli voimisteluliittojen yhdistymisessä ja SvoLin perustamisessa.

Heinäkuussa 2015 Helsingissä järjestettiin maailman suurin harrastevoimistelutapahtuma World Gymnaestrada, jonka järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Kirsti Partanen toimi. 15. järjestetty Gymnaestrada kokosi Helsinkiin n. 21 000 osallistujaa 53:stä eri maasta ja n. 3000 vapaaehtoista. Osallistujista 75 % oli naisia ja tyttöjä ja 25 % miehiä ja poikia. Pojat ja miehet näkyivät monipuolisesti naisvaltaisen lajin tapahtumassa sekä osallistujina että läpi vapaaehtoisorganisaation.

Kirsti Partanen on vaikuttanut myös kansainvälisen naisliikuntaverkosto IWG:n 6. maailmankonferenssin kunniatoimikunnassa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä hän on vienyt molempien sukupuolten roolin merkitystä tasa-arvotyössä eteenpäin mm. Euroopan naisliikuntaverkoston työssä. Hän on omalla rauhallisella tavallaan myös tukenut suomalaisten naisten etenemistä kansainvälisissä tehtävissä sekä heidän saamistaan johtaviin rooleihin.

Kirsti Partanen on omalla työllään osoittanut esimerkkinä muille mitä pyyteettömällä työllä voi saavuttaa. Hän on inhimillinen ja korostaa aina ihmisten tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua, missä hän onkaan vaikuttajan roolissa. Kirsti Partanen on aina katsonut tasa-arvoa sekä naisten että miesten yhteisenä tehtävänä ja pitänyt tärkeänä, että miehet ovat tasa-arvon edistämistyössä aktiivisesti mukana. Myös puheenjohtajan tehtävässä hän on aina pyrkinyt kohtelemaan kaikkia ihmisryhmiä ja yhteiskunnalliselta taustaltaan erilaisia ihmisiä yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

Palkinnon perusteluna on Partasen vuosien uuttera työ tasa-arvon edistämiseksi sekä ajankohtaisuus Gymnaestradan puheenjohtajuuden kautta.

Kamppailulajit Suomessa

Kamppailulajien liitot, seurat ja harrastajat Suomessa ovat pitkäjänteisellä toiminnallaan edesauttaneet sitä, että yhä useammat ihmiset organisoidun liikuntakulttuurin sisällä ja sen ulkopuolella ovat voineet kokea hyväksyttävinä erilaiset tavat ilmaista omaa ruumiillisuuttaan, identiteettiään ja sukupuoltaan sekä päättää itsestään ja itseilmaisustaan.

Kamppailulajien suomalaismenestyjiä on viime aikoina uutisoitu urheilijoina - ei nais- tai miesurheilijoina. Lajien vuoden parhaiksi on nimetty sekä miehiä että naisia. Kamppailulajien seuroissa harjoitukset ovat usein tytöille ja pojille, miehille ja naisille yhteisiä. Koska lajeissa ollaan lähellä toista ihmistä, on toista osattava kunnioittaa ja ottaa huomioon. Asiat, jotka nyt näyttävät itsestään selviltä ja väistämättömiltä, ovat monen ihmisen, seuran ja liiton ansiokkaan ja määrätietoisen työn tulosta.

Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen urheilun edistämiseksi kamppailulajit ovat yhdistäneet voimansa Kamppailija ei kiusaa –hankkeen muodossa. Kamppailija ei kiusaa perustuu kaikkien tasapuoliseen kohteluun ja mukaan ottamiseen ja antaa käytännön työkaluja ohjaajille kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Hankkeen myötä on syntynyt ohjaajan opas, jonka tavoitteena on auttaa ohjaajia luomaan turvallinen ja yhteisöllinen ilmapiiri harjoituksiin.

Tunnustuspalkinnon perustelut voidaan kiteyttää seuraavasti:
Kamppailulajit tekevät esimerkillistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä,
Perinteisen miehiseksi koetuissa lajeissa on tytöt ja naiset saatu mukaan.
Tietoista tasa-arvotyötä on tehty esim. painissa ja nyrkkeilyssä.
Toiminta on yhteistä eri sukupuolille, millä toisissa lajeissa on pitkä historia, toisissa kehitys tuoreempaa.

Lajit ovat tuoneet moninaisuuden tukemista myönteisesti näkyväksi.

Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30102