Lääninhallitukset arvioivat peruspalveluiden saatavuutta OPM:n hallinnonalalla

Vuonna 2005 lääninhallitusten peruspalvelujen arviointikohteita opetusministeriön toimialalla olivat perusopetuksen alueellinen saavutettavuus, jatko-opintoihin sijoittuminen, kirjastojen verkko- ja mobiilipalvelut, liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikka sekä nuorten työpajatoiminta.

Peruskouluja seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002

Peruskouluja lakkautettiin vuodesta 2002 vuoteen 2005 yhteensä koko maassa 241 ja lisäksi 97 koulua yhdistettiin hallinnollisesti toiseen yksikköön. Kouluja lakkautettiin eniten Länsi-Suomen läänissä ja uusia perustettiin eniten Etelä-Suomen lääniin. Lääninhallitusten mukaan perusopetuksen kouluverkko on edelleen kattava ja opetuksen saavutettavuus keskimäärin hyvä koko maassa ja myös lääneissä ja maakunnissa. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja.

Oppilasmäärät ovat laskussa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Ainoastaan muutamissa suurten kaupunkien kehyskunnissa oppilasmäärät ovat vielä kasvussa. Välittömän lakkautusuhan alaisena on vuoteen 2010 mennessä ainakin 100 koulua ja myöhemmin vajaat 300 koulua. Pienten koulujen osuus on suhteellisesti suurin Länsi-Suomen läänissä. Nelisenkymmentä perusopetuksen yläluokkien (7–9 tai 1–9) koulua toimii alle sadan oppilaan yksiköissä.

Lääninhallitukset katsovat, että kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien on kouluverkkoa suunnitellessaan pyrittävä edistämään perusopetuksen tasavertaista saavutettavuutta.

Kuljetusoppilaiden osuus vaihtelee Etelä-Suomen läänin 16,5 prosentista Itä-Suomen läänin vajaaseen kolmannekseen. Osuus on viime vuosina pienentynyt. Pitkiä kuljetusaikoja odotuksineen on vajaalla kuudella prosentilla kuljetusedun piirissä olevista oppilaista. Lakisääteiset maksimiajat ylittäviä kuljetusaikoja esiintyy runsaassa kymmenesosassa kunnista.

Lääninhallitukset toteavat, että kuntien tulee tehostaa koulutusjärjestelyjen suunnittelua ylipitkien koulumatkojen lyhentämiseksi ja rasittavuuden vähentämiseksi. Koulujen tulisi myös kehittää työjärjestyksiään ja hyödynnettävä uuden teknologian mahdollistamia pedagogisia ratkaisuja.

Koulutustakuutavoite saavutettu Lapin läänissä

Arvioinnissa tutkittiin myös vuonna 2004 perusopetuksen päättäneiden välitöntä sijoittumista koulutukseen. Lapin läänissä vuotta 2008 koskeva tavoite (96 prosenttia peruskoulun päättävistä jatkaa samana vuonna koulutuksessa) oli jo ylitetty. Muissa lääneissä tavoitteesta oltiin 0,1–1,6 prosenttiyksikön päässä. Kaikissa lääneissä kehitys oli myönteinen eli jatkajien osuus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Peruskoulun päättäjistä sijoittui haluamaansa koulutustyyppiin 95 prosenttia. Hakeutumiskohteena lukio on koko maassa ammatillista koulutusta suositumpi prosenttiluvuin 57–41. Prosenttiluvut ovat muuttuneet edellisestä vuodesta ammatillisen koulutuksen eduksi. Hakeutuminen ja sijoittuminen eriytyy voimakkaasti sukupuolen mukaan.

Lääninhallitukset katsovat, että ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen aloituspaikkamäärä on riittävä. Valitsematta jääneitä hakijoita ja tyhjäksi jääneitä aloituspaikkoja on kuitenkin molemmissa koulutusmuodoissa. Lääninhallitukset ehdottavat, että joustavia ratkaisuja perusopetuksen jälkeisen koulutuksen järjestämiseksi kehitetään edelleen. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä ja peruskoulun päättävien ohjausta ja seurantaa tulee kehittää.

Ylioppilaista 40 prosenttia sijoittui koulutukseen samana vuonna

Uusista ylioppilaista 40 prosenttia sai koulutuspaikan vuonna 2004. Yliopistokoulutukseen sijoittui 19 prosenttia, ammattikorkeakoulutukseen 17 prosenttia ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen neljä prosenttia. Parhaiten sijoittuivat Oulun läänin ylioppilaat (44 %) ja heikoiten Etelä-Suomen läänin ylioppilaat (36 %). Maan eri osissa oli eroja etenkin ammattikorkeakoulutukseen ja yliopistokoulutukseen sijoittumisessa.

Lääninhallitukset katsovat, että opiskelijoiden ohjausta tulee parantaa ja lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä lisätä. Lisäksi korkeakoulujen hakumenettelyjä tulisi kehittää. Lääninhallituksen myös korostavat koulutuksen saatavuuden turvaamista. Lääninhallitukset katsovat, että uusien ylioppilaiden koulutukseen pääsyn turvaaminen edellyttää vanhan hakijasuman purkamista.

Kirjastojärjestelmien verkkopalvelut hyvin saatavilla koko maassa

Kirjastotoimen osalta arvioinnin kohteena olivat kirjastojen verkko- ja mobiilipalvelut. Kirjastojen verkkopalvelujen saatavuus on arvioinnin mukaan koko maassa hyvä, sillä 97 prosenttia kirjastoista tarjoaa asiakkailleen ympärivuorokautisia verkkopalveluita. Lainojen uusiminen internetissä on mahdollista 85 prosentissa kirjastoista ja varauksen tekeminen 89 prosentissa. Lisäksi puolet kirjastoista tarjoaa asiakkailleen tekstiviestipalveluja.

Lääninhallitusten mukaan seudullisen yhteistyön lisääntyessä atk-kirjastojärjestelmiltä vaaditaan entistä enemmän yhteisten standardien käyttöönottamista. Asiakas- ja lainaustietojen siirto atk-järjestelmästä toiseen pitäisi olla mahdollista, kun yhteistyöstä syvennetään sellaisten kuntien kirjastoissa, joilla on eri atk-kirjastojärjestelmät.

Lisäksi verkko- ja mobiilipalveluista pitäisi saada vertailukelpoisia käyttötilastoja. Nykyajan kirjastopalveluita ei voida enää mitata vain lainojen ja fyysisten käyntien perusteella. Niiden rinnalle tarvitaan uusia verkko- ja mobiilipalvelujen käyttöä kuvaavia mittareita.

Liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan tueksi strategia

Liikuntatoimen arviointikohteena olivat kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikka ja sen vaikutus erityisesti alle 18-vuotiaiden liikuntamahdollisuuksiin. Kunnan liikuntapaikat ovat alle 18-vuotiaille maksuttomia 89 kunnassa ja osittain maksuttomia 224 kunnassa. Maksuttomat liikuntapalvelut lapsille ja nuorille tarjoavista kunnista 85 prosenttia oli maa-seutumaisia pieniä kuntia.

Lääninhallitukset ovat huolissaan siitä, että kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaikuttaa liikuntatoimen määrärahoihin ja nostaa liikuntapaikkojen käyttömaksuja. Liikuntaan osoitetut resurssit olisi kohdennettava mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi kuntien tulee myös jatkossa seurata liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan ja lasten ja nuorten eniten harrastamien liikuntalajien vastaavuutta.

Vain joka viidennellä kunnalla oli käyttömaksupolitiikan tukena virallisesti hyväksytty toiminta- tai kehittämisstrategia. Lääninhallitukset suosittavat, että kaikissa kunnissa otettaisiin käyttöön strategia, joka takaisi liikuntapalveluiden tasa-arvoisen saavutettavuuden ja antaisi läpinäkyvät perusteet käyttömaksupolitiikan toteuttamiselle.

Työpajatoimintaan osallistuneita nuoria seurattava pitempään

Nuorisotoimen osalta peruspalvelujen arviointikohteena oli nuorten työpajatoiminta. Hallituksen ja opetusministeriön tavoite työpajatoiminnan vakinaistamisesta on toteutumassa, sillä yli 80 prosenttia pajoista toimii vakinaisesti. Vakinaisuutta kuvastaa myös se, että yksilö- ja työvalmentajien ammattikuvat ovat selkiytyneet omiksi tehtäväkokonaisuuksiksi. Yksilö- ja työpajavalmentajina toimi noin 1100 henkilöä vuonna 2005.

Nuoret sijoittuvat hyvin pajajakson jälkeen, mutta neljännes jää edelleen työttömiksi. Lääninhallitukset vaativat raportissa kunnille velvoitetta seurata nuoria peruskoulun jälkeen jopa 19–20-vuotiaiksi, jos näillä ei ole koulutus- tai työpaikkaa. Myös työpajojen tulee tehostaa nuorten seurantajärjestelmää ja pyrkiä parin vuoden seurantaan pajajakson jälkeen.

- - -

Lisätietoja:
- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77252
- opetus: johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77268
- kirjastot: kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs, opetusministeriö, puhelin 040 722 1325, kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77240
- liikunta: ylitarkastaja Hannu Tolonen, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77031
- nuorisotoimi: ylitarkastaja Jaana Hätälä, opetusministeriö, puhelin 040 770 0223

- - -

Peruspalvelujen arviointiraportti on luettavissa 14.6. lähtien kokonaisuudessaan sisäasi-ainministeriön internet-sivuilla osoitteessa: www.intermin.fi/julkaisu/272006