Kulttuurilla ja liikkumisella osallisuutta ja hyvinvointia

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 21.8.2025 14.05
Tyyppi:Kolumni

Pysähdy hetkeksi ja kuvittele, että olet lempiartistisi konsertissa, sienimetsässä, lenkillä rantapolulla, taidenäyttelyssä, kannustamassa lempijoukkuettasi tai soutelemassa järvellä… Herättikö jokin näistä kuvitelluista tilanteista sinussa miellyttävän tunteen? Ovatko tämänkaltaiset tilanteet auttaneet sinua jaksamaan arjessa ja tuoneet elämääsi rikkautta ja tasapainoa?

Kulttuuri ja liikkuminen toimivat perustana kestävän, elinvoimaisen ja inhimillisemmän tulevaisuuden rakentamiselle. Kulttuuri auttaa meitä tunnistamaan mistä tulemme ja antaa näkymiä siihen, mihin olemme menossa.

Kulttuuria voidaan pitää keskeisenä tekijänä identiteetin muodostamisessa, ennakkoluulojen purkamisessa ja yhteiskunnallisen uudistumisen vauhdittamisessa. 

Väestön liikunta ja fyysinen aktiivisuus eli liikkuminen on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia. Yksilöiden kannalta liikkumisessa on kyse terveydestä, hyvinvoinnista, arjessa jaksamisesta ja elämän merkityksellisyydestä.

Yhteiskunnan kannalta puhutaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, työ- ja opiskelukyvystä, mielenterveydestä ja maanpuolustuskyvystä.

Tutkimus osoittaa laaja-alaiset hyvinvointivaikutukset

Kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisella on monia myönteisiä vaikutuksia terveyteemme ja hyvinvointiimme. Tätä tukeva näyttö on laajaa ja monialaista. Maailman terveysjärjestön (WHO) laajamittaisessa, yli 3000 yksittäistä tutkimusta käsittävä kartoituskatsaus osoittaa, että osallistuminen kulttuuriin ja taiteeseen voi auttaa ehkäisemään sairastumista, edistämään kokonaisterveyttä ja jopa tukemaan erilaisten sairauksien hallintaa ja hoitoa koko elinkaaren ajan. 

Tutkimuksissa on havaittu, että taiteellisia keinoja hyödyntävien interventioiden kautta voidaan vähentää stressiä, lievittää masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita, edistää sosiaalisia yhteyksiä ja tehostaa kognitiivista toimintaa.

Niin ikään liikkumisella on tutkitusti runsaasti myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Liikkuminen auttaa nukkumaan paremmin ja parantaa koettua elämänlaatua sekä kognitiivisen toiminnan eri osa-alueita, kuten muistia, keskittymistä ja ongelmanratkaisukykyä. 

Liikkuminen auttaa myös hallitsemaan stressiä ja vähentää ahdistuneisuutta sekä vahvistaa sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä. Liikkumisella on merkittävä rooli useiden sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä yleisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä arkeen

Osallistuminen kulttuuriin, taiteeseen ja liikuntaan lisää yksilön kokemusta yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta, mikä osaltaan edistää yhteiskunnallista turvallisuutta ja vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin. 

Yhteiset taidetyöpajat, näyttelyt, ryhmätoiminta ja tapahtumat vahvistavat sosiaalisia siteitä, tarjoavat vertaistukea ja auttavat ehkäisemään yksinäisyyttä. Yhteisöllisyys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä se lisää osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä puolestaan on tunnistettu edistävän niin henkistä kuin fyysistä terveyttä.

Poikkihallinnolliset ohjelmat kokoavat voimat yhteen

Viime vuosina terveyttä ja hyvinvointia on ruvettu ajattelemaan yhä kokonaisvaltaisemmin ja monialaisemmin.

Nykyinen hallitusohjelmamme on tästä oiva esimerkki. Sen poikkihallinnolliset, ministeriryhmien ohjaamat Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmat ovat merkittäviä koko valtioneuvoston yhteisiä panostuksia väestömme terveyden, hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseksi. Terveydeksi-ohjelman toimenpidekokonaisuudet sisältävät poikkileikkaavasti erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinoja.

Kulttuurihyvinvoinnin ja lähiluonnon hyödyntäminen ovat osa toimenpiteitä, joissa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistetään kokonaisvaltaisesti ja kestävästi. Kulttuurihyvinvoinnin moniammatillinen lähestymistapa sopii erityisen hyvin toimenpiteisiin, jotka tähtäävät yhteisöllisyyden lisäämiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn.

Suomi liikkeelle -ohjelmalla puolestaan on 16 eri toimenpidekokonaisuutta väestömme liikkumisen lisäämiseksi (Korsberg, Aalto-Nevalainen, Kivisaari, Martikainen & Miettinen 2024; Korsberg, Honkanen, Rikala & Aalto-Nevalainen 2025). Pyrkimyksenä on erityisesti muuttaa yhteiskunnan rakenteita yksilöiden liikkuvamman elämäntavan helpottamiseksi. 

Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmilla on myös yhteisiä toimenpiteitä, kuten rahoitettavat alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pilotit sekä tänä syksynä käynnistyvä aluekiertue. Niin ikään hallitusohjelman mukainen ministeriöiden yhteinen Liikuntapolitiikan koordinaatioelin työskentelee näiden teemojen yhteiseksi eteenpäin viemiseksi ja koordinoimiseksi.

Kohti terveempää ja inhimillisempää tulevaisuutta

Kansalaisten sekä päättäjien lisääntyvä tietoisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinoista on hedelmällinen lähtökohta. Pyrkimyksenä on, että käynnissä olevien toimenpiteiden myötä tietoisuus muuttuu toiminnaksi ja Suomi yhä terveemmäksi, hyvinvoivemmaksi ja liikkuvammaksi. 

Palataanpa alussa kuvittelemiimme tilanteisiin kulttuurin ja liikkumisen parissa. Tavoitteenamme on mahdollistaa terveyttä ja hyvinvointia tämänkaltaisilla tavoilla yhä useammin ja useammalle.

Päivi Aalto-Nevalainen
kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue

Laura Norppa
kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö, taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue

Kirjoittajista

Päivi Aalto-Nevalainen on Terveydeksi-ohjelman ohjausryhmän jäsen, Suomi liikkeelle -ohjelmaa ohjaavan Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmän jäsen ja pääsihteerin sijainen ja Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen sihteeristön jäsen. Laura Norppa on Terveydeksi-ohjelman sihteeristön jäsen ja Taiku4-yhteistyöryhmän sihteeri.

Lähteitä:
Kulttuuri Liikunta