Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos lausunnolle
Opetusministeriössä on valmisteltu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2003 - 2008. Suunnitelmaluonnos lähetetään lausunnolle laajalle asiantuntijajoukolle. Kehittämissuunnitelmalla tullaan tarkentamaan pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaa koulutuksen ja tieteen osalta.
Koulutustaso on Suomessa korkea ja koulutuksen laatu hyvä. Myös tutkimuspanostukset ovat korkeita. Koulutusjärjestelmä on lähivuosina kuitenkin suurien haasteiden edessä. Väestökehitys ja työvoiman ikääntyminen sekä samanaikainen tavoite nostaa työllisyysastetta edellyttävät koulutusjärjestelmältä joustavuutta ja kykyä muutokseen.
Kehittämissuunnitelmaluonnoksen keskeisiä teemoja ovat koulutusjärjestelmän tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle ja aikuisten osaamistason kohottaminen ja osaamisen ajan tasalla pitäminen.
Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään ehdotetaan nopeutettavaksi. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistäisiin vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta jaopiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta. Tutkintoja jo suorittaneille tulisi tarjota nykyistä enemmän heidän elämäntilanteeseensa sopivia ja aikaisemmin opitun huomioon ottavia koulutusmahdollisuuksia.
Kehittämissuunnitelmaluonnokseen sisältyvät myös koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2008. Tavoitteiden pohjana ovat työministeriön Työvoima 2020 -projektin ennusteet työvoiman tarpeen ja ammattirakenteiden kehittymisestä.
Työvoiman tarpeen ennakoidun kehityksen perusteella koulutusta ehdotetaan laajennettavaksi tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. Sosiaali- ja terveysalalla koulutustarjonta pidetään jo nostetulla tasolla. Koulutustarjontaa supistetaan erityisesti hallinnon ja kaupan koulutusalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja kulttuurialalla. Myös luonnonvara-alalla sekä humanistisella ja opetusalalla aloittajamääriä laskettaisiin nykyiseen verrattuna. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että luonnontieteellisen ja humanistisen yliopistokoulutuksen tavoitteeksi asetetaan huomattavasti nykyistä parempi läpäisy.
Suunnitelmaluonnoksessa tavoitteeksi asetettavat toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen aloittajamäärät ovat likipitäen samat. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta asetettaisiin tavoitteeksi moninkertaisen koulutuksen vähentäminen ja aikaisemman ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden ohjaaminen lyhyempikestoiseen aikuiskoulutukseen. Muun muassa tämän takia aikuiskoulutustarjontaa esitetään laajennettavaksi. Samasta syystä esitetään lisättäväksi myös yliopistokoulutuksen erillisiä aikuiskoulutusohjelmia.
Suomalainen tiede on kansainvälisesti arvostettua ja suomalainen innovaatiojärjestelmä on menestynyt erinomaisesti useissa kansainvälisissä arvioinneissa. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä ehdotetaan edelleen vahvistettavaksi. Tärkeimpiä kehittämishaasteita ovat tieteen ja tiedehallinnon kansainvälistämisen jatkaminen, tutkijankoulutuksen vahvistaminen ja koko tutkimusjärjestelmän kehittäminen.
Opetusministeriö pyytää lähes 200 taholta lausunnot syyskuun loppuun mennessä. Lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta suunnitelman valmistelua jatketaan opetusministeriössä ja sen jälkeen hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. Tavoitteena on, että valtioneuvosto käsittelee ja päättää kehittämissuunnitelmasta marras-joulukuun vaihteen tienoilla.
_ _ _
Lisätietoja:
- Ylijohtaja Arvo Jäppinen, puh. (09) 160 77220
- Neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää (koulutuksen mitoitus),
puh. (09) 160 77445
- Opetusneuvos Kirsi Kangaspunta, puh. (09) 160 77329
- Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen (opintotuki), puh. (09) 160 77443