Kirjastotilasto 2003: Kirjastojen näivettyminen jatkuu - kokoelmat museoituvat
Koko aineistomääräraha, niin kirjojen kuin muun kirjastoaineiston (mm. musiikki- ym. äänitteet, videot, CD- ja DVD-levyt) määräraha on heikentynyt viime vuosina. Aineistomäärärahat ovat vähentyneet noin 36 prosenttia vuodesta 1991. Samaan aikaan, kun hankintamäärät ovat supistuneet, ei jo vanhentuneita kirjoja ole riittävästi poistettu kokoelmista. Tuloksena on ajantasaisen ja asiakkaita tehokkaasti palvelevan kirjakokoelman museoituminen. Poistojen osuus kokoelmista on noin 4 %, kun kansainvälinen suositus olisi 8 %. Hankintojen määrällinen vähentyminen ei lannista suomalaista kirjastoasiakasta, sillä lainauksia tehtiin yhteensä jopa hiukan (1,44 %) edellisvuotta enemmän (20,9 lainaa/asukas, yhteensä 108,4 miljoonaa kappaletta). Fyysisiä käyntejä oli 12,7 käyntiä /asukas; yhteensä 66 miljoonaa kävijää. Lisäksi tilastoituja www-käyntejä oli noin 35 miljoonaa Ennakkotiedot vuoden 2004 kirjastojen määrärahoista eivät lupaa parannusta edellisvuosien tilanteeseen. Pieni lisäys kirjastojen toimintakuluissa hukkuu hintojen nousuun. Kunnille maksettavaa valtionosuutta korotettiin vuonna 2004. Kirjastot ovat selviytyneet määrärahasupistuksista tehokkaalla seudullisella kimppakirjastokonseptilla, mutta perusrahoituksen jälkeenjääneisyyden ongelmaa se ei ratkaise.
Lasten kirjahankinnat ja lainaus vähenivät
Huolestuttavin kehityspiirre on lasten kirjojen hankinnan lähes 8 prosentin vähennys vuoteen 2002 verrattuna. Lasten kirjojen osuus kaikista kirjahankinnoista vuonna 2003 oli 34 %. Lasten kirjalainaus myös väheni edellisvuoteen verrattuna.
Yleisissä kirjastoissa uushankintojen painopiste on painetussa aineistossa. Sähköisen kirjan kysyntää viivästyttää suomenkielisen aineiston vähäisyys. Kirja-aineiston osuus kaikista hankinnoista oli 86 % vuonna 2003. Aikuisten kirjahankinnoista tietokirjojen osuus on kasvava; 56 % vuonna 2003.
Yleiset kirjastot ovat paikkoja, joissa tulisi olla myös tulevaisuudessa laaja-alaisesti, valikoidusti ja pitkäjänteisesti hankittua kaunokirjallisuutta. Perinteinen kirjallisuuden lukemisen harrastaminen on edellytys kaikelle verkko-, informaatio- ja medialukutaidolle. Yleisten kirjastojen kirjakokoelmat ovat olleet jo lähes vuosisadan oleellinen osa lasten ja koululaisten lukutaidon kehittymistä.
Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen
Kokonaislainauksesta enää 74 % on kirjalainoja. Kirjalainojen suhteellisen osuuden väheneminen on näkynyt jo useampana vuotena, sillä asiakkaiden kysyntä kohdistuu pääasiassa uusiin kirjoihin. Vastaavasti muun aineiston osuus lainauksista vuonna 2003 oli 26 %, mutta hankinnoista ainoastaan 14 %.
Uusia aineistoja pystyvät hankkimaan lähinnä suurimmat kaupungit, joissa DVD-levyjen hankinta kasvoi vuonna 2003. Uudet aineistot ovat käytössä perinteistä aineistoa tehokkaammin. Esimerkiksi DVD-levy lainataan keskimäärin 21 kertaa vuodessa, kun taas kirja lainataan samassa ajassa keskimäärin 2,1 kertaa. Tähän vaikuttaa kirjojen ja tallenteiden eri pituiset laina-ajat, mutta myös uusien aineistomuotojen nouseva kysyntä.
Aukiolotuntien väheneminen sekä henkilöstömäärän supistaminen ovat johtaneet siihen, että vuonna 2003 tehtiin yhtä aukiolotuntia kohden 8,9 lainausta enemmän kuin vuonna 1999. Kaiken kaikkiaan kirjastot vuonna 2003 olivat noin 61 100 tuntia vähemmän auki kuin vuonna 1999.
-- -- --
Lisätietoa:
- kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki (opetusministeriö), puh. 09-160 77240 tai
040-7221320
- projektisihteeri Carita Lindholm (opetusministeriö), puh.09-160 77206