Kansainvälinen arviointiraati suosittaa tohtorikoulutuksille yhtenäisiä menettelyohjeita
Suomalaisten yliopistojen tohtorikoulutusta arvioinut kansainvälinen ryhmä suosittaa tutkijakoulujärjestelmän jatkamista, mutta ehdottaa uudistuksia järjestelmään. Tohtorikoulutukseen tulisi ryhmän mukaan saada yhtenäiset menettelyohjeet, jotka perustuisivat kansainväliseen vertaisarviointiin. Myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistusta tulisi kehittää kaikissa yliopistoissa ja sen kansainvälistymiseen panostaa. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä kansainvälinen arviointiryhmä julkisti tiistaina raporttinsa PhD Training and the Knowledge-Based Society: An Evaluation of Doctoral Education in Finland - Tohtorikoulutus ja tietointensiivinen yhteiskunta: Suomalaisen tohtorikoulutuksen arviointi.
Arviointiryhmä suosittaa, että tutkijakouluissa pyrittäisiin mahdollisimman monelle tarjoamaan neljän vuoden rahoitus luomalla kansallisia tutkijantoimia. Tutkijakoulujen opiskelijoita tulisi ryhmän mukaan tukea aiempaa paremmin, jotta passiivisten opiskelijoiden ongelmat voitaisiin tunnistaa varhemmin ja heidän tilannettaan voitaisiin parantaa.
Arvioinnissa tuli esille hyviä käytänteitä, joita tohtorikoulutuksessa on toteutettu. Korkean laadun ja tuloksellisuuden yhteys korostui niissä tohtorikouluissa, joissa oli tarjolla selkeää informaatiota, kurssiaineistoja, rekrytointiaineistoa, raportteja vuosittaisista konferensseista sekä informatiivisia webbisivuja. Arvioinnin mukaan tohtorikoulutukset, joilla oli vahva johtaja ja selkeästi määritelty tehtävä ja tarkoitus, toimivat myös tehokkaasti. Tällaiset tohtorikoulutukset tuottivat selvästi uusia tutkimusmuotoja ja tutkimusympäristöjä.
Tohtorikoulutuksen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa näyttöperusteista tietoa tohtorikoulutuksen nykytilasta osoittamalla sen vahvuudet ja kehittämishaasteet. Arvioinnin lähtökohtana oli tohtorikoulutuksessa sovellettujen hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja suositusten tuottaminen koulutuksen ja koko tohtorikoulutusjärjestelmän parantamiseksi. Arviointiin osallistui tohtorikouluja ja tutkijakouluja lähes kaikista yliopistoista. Arviointiryhmällä oli käytettävissään tausta-aineistona vararehtorikysely, opiskelijakysely ja arviointiin osallistuvien koulutusten (25) itsearviointiraportit sekä muuta kirjallista aineistoa. Arviointiryhmä haastatteli 77 henkilöä, jotka edustivat yliopistojen henkilökuntaa, opiskelijoita, työelämää ja opetusministeriötä.
Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi David D. Dill North Carolina Chapel-Hill -yliopistosta Yhdysvalloista ja muina jäseninä Sanjit K. Mitra, Hans Siggaard Jensen, Erno Lehtinen, Tomi Mäkelä, Anna Parpala, Hannele Pohjola ja Mary A. Ritter.
Lisätietoja:
- Arvioinnin johtoryhmän puheenjohtaja, vararehtori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta, matkapuhelin 040 555 8975, sähköposti [email protected]
- Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Ossi V. Lindqvist, matkapuhelin 050 517 3241, sähköposti [email protected]
- projektisuunnittelija Seppo Saari (Korkeakoulujen arviointineuvosto), puh. (09) 160 04, 040 561 3729, sähköposti [email protected]
Arviointiraportti on luettavissa 1.2.2006 alkaen Korkeakoulujen arviointineuvoston internet-sivuilla osoitteessa: http://www.kka.fi/julkaisut.lasso
Korkeakoulujen arviointineuvoston tiedotus: www.kka.fi