Hankeavustukset lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan 2025–2026

Avustuksella edistetään nuorten harrastusmahdollisuuksien tasavertaista saavutettavuutta opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman nuorisotyön vaikuttavuustavoitteen mukaisesti. Avustuksen tavoitteena on lasten ja nuorten tasapuolisten harrastusmahdollisuuksien lisääminen, lasten ja nuorten yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen sekä uusien, monipuolisten elämysten saaminen yhdessä ikäistensä kanssa

Valtionavustusta haetaan aluehallintoviraston asiointipalvelussa lomakkeella ”Valtionavustus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan”. 

Hakemusten tulee olla lähetettynä asiointipalvelussa viimeistään 16.12.2024 klo 16.15. Hakemusta ei pysty lähettämään määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. 

Yhteisöhakijoiden tulee liittää hakulomakkeelle tehtyyn hakemukseen:

• ajantasainen rekisteriote tai PRH:lle toimitettu muutosilmoitus 
• viimeinen vahvistettu tilinpäätös (sis. toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase) 

Lisäksi hakemukseen tulee liittää yhteistyösopimukset, mikäli yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa esim. sisällön tuottamiseen tai tilojen järjestämiseen liittyen.
 
Hakemuksessa tulee esittää toimintasuunnitelma, jossa määritellään:

• Toiminnan tavoitteet ja järjestämisperiaatteet
• Toiminnan pääsisällöt
• Toiminnan toteuttamisaikataulu
• Toimintaympäristö (selvitys toiminnan järjestämispaikoista) 

Asiointipalvelun käyttöohjeet löytyvät osoitteesta: https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/oppaat-ja-materiaalit

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen asiointipalvelussa. Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia. Hakija täyttää hakulomakkeen ja toimittaa hakemuksen liitteineen asiointipalvelun kautta. Hakija liittää hakulomakkeelle vähintään kaksi yhteyshenkilöä ja noudattaa yhdistysrekisteriotteensa mukaista nimenkirjoitustapaa. 

Tämän lisäksi asiointipalvelun kautta

• tehdään mahdolliset hakemuksen täydennykset 
• toimitetaan päätös hakijalle
• hakija tekee aloitusilmoituksen/perumisilmoituksen
• tehdään mahdolliset päätöstä koskevat muutospyynnöt
• raportoidaan avustuksen käyttö

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustus on tarkoitettu käytettäväksi lasten ja nuorten vapaa-aikoina tapahtuvaan toimintaan, jolla edistetään lasten ja nuorten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua säännöllisesti, pitkäjänteisesti ja laadukkaasti järjestettyyn harrastustoimintaan sekä ohjattuun loma-ajan päiväleiritoimintaan.

Avustuksella tuetaan 1.6.2025 -31.5.2026 välisenä aikana toteutettavaa 

• lapsille ja nuorille järjestettävää säännöllistä ja tavoitteellista harrastustoimintaa sekä 
• koulujen loma-aikoihin sijoittuvaa päiväleiritoimintaa

Harrastus- ja päiväleiritoiminnan ensisijainen kohderyhmä on 7–18-vuotiaat. Hakija voi tarpeen mukaan painottaa toiminnassaan esim. sukupuolen tai iän mukaan rajattua toimintaa.

Avustuksia myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan sisällön yleiseen laatuun ja monipuolisuuteen sekä rahoituspohjan realistisuuteen. Toiminnan sisältönä voivat olla esim. kulttuuriin, taide- ja mediakasvatukseen, ympäristöön, luontoon, käden taitoihin, ruoanlaittoon sekä liikunnalliseen harrastamiseen liittyvät teemat.

Avustettavalta toiminnalta edellytetään seuraavia asioita:

• Harrastustoiminnan tulee pääsääntöisesti kattaa koko lukuvuosi, ja se voi tarvittaessa alkaa lukuvuotta edeltävänä kesänä. Toimintaa tulee järjestää säännöllisesti, vähintään kerran kahdessa viikossa lasten ja nuorten vapaa-aikana. Toimintaan osallistuvilta lapsilta ja nuorilta ei tarvitse edellyttää osallistumista koko lukuvuoden ajaksi;
• Päiväleiritoimintaa on järjestettävä pääsääntöisesti viitenä peräkkäisenä päivänä tai loman arkipäivät kattaen (esim. syysloma). Toiminnan päivittäinen kesto on vähintään viisi (5) tuntia ja sen aikana tarjotaan ateria.
• Harrastus- ja päiväleiritoiminnan käytännön ohjaajilla tulee olla riittävä asiantuntemus lasten ja nuorten ohjaamisesta sekä ohjaajien tulee hallita toiminnan sisältö. Lisäksi on mahdollista käyttää ohjatusti vertaisohjaajia erityisesti vanhempien ikäryhmien toiminnan järjestämisessä.
• Avustettavassa toiminnassa tulee edistää nollatoleranssia eri perusteilla tapahtuvaa syrjintää kohtaan. Toiminnan järjestäjällä tulee olla suunnitelma kiusaamis- ja syrjintätapauksiin puuttumiselle.
• Avustettavaan toimintaan osallistuvilta lapsilta ja nuorilta ei saa edellyttää toimintaa järjestävän organisaation jäsenyyttä tai jäseneksi liittymistä. 
• Yhdenvertaisuuden vuoksi on suotavaa, että toiminta olisi siihen osallistuville lapsille ja nuorille maksutonta. Järjestäjä voi rahoittaa osallistumisen kannalta tärkeät, tarvittavat materiaalit ja välineet avustuksella, jottei ketään tarvitse rajata toiminnasta pois osallistumismaksun vuoksi. Mikäli osallistumismaksu kuitenkin peritään, tulee sen olla kohtuullinen, ts. korkeintaan 100 €/osallistuja/kerho tai 100 €/osallistuja/päiväleiri. Mahdollisen osallistumismaksun tulee myös olla saman suuruinen kaikille, mutta yksittäistapauksissa se voidaan taloudellisista syistä alentaa tai jättää perimättä (positiivinen erityiskohtelu). 
• Toiminnan järjestäjän tulee huolehtia kaikkien toimintaan osallistuvien vakuuttamisesta (ks. hyväksyttävät kustannukset). 
• Tarjottavien välipalojen ja/tai aterioiden tulee edistää lasten ja nuorten terveitä ruokailutottumuksia.
• Myönnetty avustus voi kattaa enintään 90 % avustettavan harrastus- tai päiväleiritoiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista.  Jäljelle jäävä osuus tulee kattaa muulla rahoituksella. Muu rahoitus voi olla yhtä tai useampaa seuraavista rahoitusmuodoista:

o    omarahoitusta, kuten esimerkiksi jäsenmaksuja, lipunmyyntituottoa, vuokratuottoa jne., tai kuntien kohdalla valtionosuutta sekä vero- ja maksutuloja. Omarahoitusosuus tulee olla todennettavissa kirjanpidosta. Omarahoitusosuus ei voi olla laskennallista, esim. talkootyötä tai ”in kind-rahoitusta”, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. (In kind-rahoituksella tarkoitetaan esim. avustuksen saajan saamaa alennusta, joka esitetään laskennallisena tuottona).

o    avustetun toiminnan tuottoa, kuten osallistumismaksua

o    yksityistä rahoitusta

o    julkisia avustuksia

o    EU-rahoitusta 

• Toimintaa avustetaan vain yhdestä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusmäärärahasta.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa kiinnitetään huomiota siihen, että avustettava toiminta vastaa nuorisolain tavoitteita ja arvolähtökohtia. 

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.  

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
•    Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
•    Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
•    Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
•    Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustusta ei saa jakaa eteenpäin toiselle toimijalle, ellei asiasta ole mainittu valtionavustuspäätöksessä.

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 90% avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista.  Kokonaiskustannuksiksi katsotaan kaikki harrastus- ja päiväleiritoiminnasta avustuksen käyttöajalla aiheutuneet ja todennettavissa olevat kustannukset.

Harrastus- ja päiväleiritoiminnan hyväksyttävät kustannukset määritellään tarkemmin avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Kaikki toteutuneet todennetut kustannukset eivät välttämättä ole hyväksyttäviä avustuksella katettaviksi. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla mm. ohjaajapalkkiot, ohjaajien matka- ja koulutuskustannukset, materiaali- ja välinehankinnat, toimintaan osallistuvien vakuutukset ja kuljetukset, sekä tilakustannukset silloin kun voidaan osoittaa niiden aiheutuneen avustettavasta toiminnasta. 

Avustuksella katetaan avustetusta toiminnasta syntyvää alijäämää, joka muodostuu vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muut avustukset ja avustettavasta toiminnasta saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin toteutunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa aluehallintovirastoon.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia. Avustuksen saajan tulee kohdentaa avustettavasta toiminnasta saadut tuotot ja avustettavasta toiminnasta aiheutuneet kulut tilikartassa omalle, toimintaa varten perustetulle kustannuspaikalle, projektille tai vastaavalle, erilliselle seurantakohteelle. Kustannuspaikalta tulee selvitä avustettavan toiminnan kustannukset ja tuotot.
Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa. 

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia (1397/2016) 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 30 000 euroa.

Avustuksen saajan tulee tallentaa ja lähettää avustuksen käyttöä koskeva raportointi aluehallinnon asiointipalveluun heti hankkeen tai toiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua avustuksen käyttöajan päättymisestä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että toiminnan raportointi.