Hallitus käynnistää toimenpideohjelman koulutustason nostamiseksi ja korkeakoulutuksen kasautumisen vähentämiseksi

Hallitus on sitoutunut tekemään toimenpiteitä, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on OECD-maissa noussut parikymmentä prosenttiyksikköä kahden viime vuosikymmenen aikana ja on nyt 47 prosenttia. Suomi on kansainvälisessä vertailussa poikkeus noin 40 prosentin tasolle jääneellä nuorten korkeakoulutusasteella.

Hallitus on kehysriihessä päättänyt käynnistää toimenpideohjelman koulutustason nostamiseksi ja korkeakoulutuksen kasautumisen vähentämiseksi. Joka vuosi merkittävä osuus, yli 25 prosenttia (16 300), korkeakoulujen opiskelupaikoista myönnetään opiskelijoille, joilla on jo olemassa oleva opiskelupaikka korkeakoulussa tai toinen tai useampi samantasoinen korkeakoulututkinto. Suomessa tarvitaan koulutuksen kasautumista vähentäviä toimia ja säädösmuutoksia, joilla korkeakoulutuksen resursseja ja aloituspaikkoja vapautetaan ensikertalaisten opiskelijoiden käyttöön.

– Osaaminen ja korkea koulutustaso ovat Suomelle keskeisiä menestystekijöitä. Jotta suomalaisten koulutustaso voi nousta, on yhä useamman nuoren päästävä korkeakouluun. Tällä hetkellä suuri joukko nuoria odottaa paikkaansa hakijasumassa. Tätä tilannetta helpotetaan nyt monilla toimenpiteillä, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toteaa.

Hallituksen kehysriihessä tekemät linjaukset antavat korkeakouluille lisää niiden toivomia työkaluja koulutustarjonnan suuntaamiseksi nuorille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa. Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä vuoropuhelussa edistetään muun muassa sujuvia siirtymiä korkeakoulujen sisällä ja välillä sekä nopeutetaan tutkinnon suorittamisaikoja.

Samanaikaisesti ensikertalaisten asemaa korkeakoulujen tutkintokoulutuksessa parantavien toimien kanssa lisätään korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Osana toimenpidekokonaisuutta uudistetaan myös korkeakoulutuksen lainsäädäntöä. Hallitus käynnistää lainsäädäntöhankkeen yhden paikan säännön valmistelemiseksi korkeakoulutukseen. Lakimuutoksen myötä opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttää muista saman tai alemman tasoisista korkeakoulututkintoon johtavista opiskeluoikeuksista luopumista. Yhden paikan sääntö on jo käytössä siirtovalinnoissa. Jatkossa se koskisi myös korkeakoulujen yhteishakua ja erillisvalintoja.

– Yhden opiskelupaikan sääntö vähentää tutkinto-oikeuksien kertymistä samoille henkilöille. Se on merkittävä muutos, jolla nostamme suomalaisten koulutustasoa. Samalla haluamme kuitenkin mahdollistaa siirtymisen alalta toiselle. Ei ole oikein, jos alanvaihdosta tulisi kohtuuttoman vaikeaa, ministeri Multala sanoo.

Alanvaihdon mahdollistaminen vaatii korkeakouluilta myös omia toimia.

– Siirtohaut ja muut työkalut ovat korkeakoulujen autonomian piirissä. Alanvaihdon sujuvoittaminen vähentäisi myös nuorten painetta ja stressiä.  Jatkamme keskustelua siitä, millä keinoilla alanvaihtoa voitaisiin helpottaa, kun opiskelijavalintoja nyt joka tapauksessa uudistetaan, Multala toteaa.

Tarvetta päällekkäisten tutkintojen suorittamiselle ammattikorkeakouluissa vähennetään käynnistämällä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa niin kutsuttujen kaksoistutkintojen, kuten kätilöiden ja ensihoitajien koulutuksen, uudistaminen. Uutena toimena hallitus käynnistää eri hallinnonaloilla kelpoisuuksien ja koulutuspolkujen tarkastelun siten, että tarve suorittaa useampia samantasoisia korkeakoulututkintoja vähenee. Osaamisen tasovaatimuksia ei alenneta eikä koulutuksen laadusta tingitä.

Hallitus päätti myös palauttaa työvoimaviranomaisille aiemmin määräaikaisena voimassa olleen mahdollisuuden hankkia korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tarveharkintaisena työvoimakoulutuksena. Hallitus on jo aiemmin päättänyt uudistaa korkeakoulujen rahoitusmalleja tukemaan paremmin koulutustason nostoa.

Lisäksi hallitus nostaa avoimesta korkeakouluopetuksesta perittävien maksujen enimmäismäärää avoimen korkeakoulutustarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Näiden toimien lisäksi kehitetään tutkintoa pienempiä koulutuskokonaisuuksia ja lisätään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.

Lisätietoja: tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 050 453 2773