Brasilian deeptech kasvaa julkisen rahoituksen varassa – yksityinen pääoma ja globaali skaalaus pullonkauloina

Yli 70 prosenttia Latinalaisen Amerikan syväteknologiayrityksistä toimii Brasiliassa, ja yritysmäärä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vahvuudet painottuvat bioteknologiaan, tekoälyyn sekä maatalouden, terveyden ja energia-alan ratkaisuihin, joita tukevat vahva tutkimuspohja ja laaja julkinen rahoitus. Samaan aikaan yksityisen pääoman niukkuus, rajallinen kansainvälinen skaalautuvuus ja tutkimuksen kaupallistamisen rakenteelliset haasteet heikentävät edelleen maan globaalia kilpailukykyä alalla.

Yli 70 % Latinalaisen Amerikan deeptech-yrityksistä sijaitsee Brasiliassa ja yritysmäärällä mitattuna kasvu on ollut maassa viime vuosina vauhdikasta. Vuonna 2025 maassa kartoitettiin 952 syväteknologiayritystä, joista lähes puolet São Paulon osavaltiossa, kun niitä kartoitettiin koko Latinalaisen Amerikan alueella kaikkiaan 1 316.

Brasilian erityisenä vahvuutena nähdään bioteknologiaosaaminen, joka nojaa maailman rikkaimpaan biodiversiteettiin ja vahvaan maataloussektoriin. Puolet Brasilian deeptech-yrityksistä keskittyykin juuri maatalouteen ja terveyteen suuntautuneeseen bioteknologiaan. Myös Brasilian tekoälytutkimus on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja maalla on vahvaa deeptech-potentiaalia myös maatalous-, terveys- ja energia-alan sekä teollisuuden tekoälysovelluksissa. Sen sijaan kvanttiteknologiat, lohkoketjut sekä edistynyt kemia ja fysiikka, ovat maassa edelleen niche-alueita.

Brasiliassa julkiset yliopistot ja tutkimuslaitokset luovat deeptech-ekosysteemille vahvan perustan pitkäjänteisen tutkimuksen tuottajina ja teknologioiden kypsyttäjinä. Akateemisen ja yritysmaailman rajapinnassa on kuitenkin yhä kehittämisen varaa. Suurin osa Brasilian syväteknologiayrityksistä on edelleen teknologian kehitysvaiheessa, jossa on vaikea houkutella niin yksityisiä kuin julkisiakaan investointeja. Vuoden 2025 kartoituksen mukaan lähes puolet maan deeptech-yrityksistä ei ole saanut houkuteltua minkäänlaisia investointeja. Rahoitusta saaneista yrityksistä vain 7 % on onnistunut houkuttelemaan yksityistä pääomaa, kun taas 36 % toimii pelkästään julkisen rahoituksen varassa. 

Brasilia onkin myös Latinalaisessa Amerikassa selvästi jäljessä Chilestä ja Argentiinasta deeptech-yritysten yksityisten investointien määrässä. Tätä on osin selitetty markkinaprofiilien erolla: Suurin osa brasilialaisista yrityksistä syntyy vastaamaan maan sisämarkkinan tarpeisiin, joka on tarpeeksi suuri yritysten ylläpitämiseksi, mutta ratkaisut eivät ole helposti skaalattavissa muille markkinoille, mikä vaikeuttaa kansainvälisten investointien houkuttelua. Chilen ja Argentiinan pienemmät markkinat taas pakottavat yritykset suuntautumaan lähtökohtaisesti globaaleille markkinoille. Lisäksi Brasiliassa on edelleen vähän sijoitusrahastoja, jotka keskittyvät syväteknologiaan ja samaan aikaan maan korkea korkotaso jarruttaa riski-investointeja. Toisaalta Chilessä ja Argentiinassa yksityiset investoinnit keskittyvät vahvasti vain muutamaan deeptech-yritykseen.

Julkinen rahoitus ja kehitystarpeet

Brasiliassa on merkittävää julkista deeptech-rahoitusta, joka muodostaa n. 70 % sektorin kokonaisrahoituksesta. Maan tärkein deeptech-rahoittaja ja ekosysteemin koordinaattori on liittovaltion innovaatiorahoittaja Finep, jota seuraa Brasilian kehityspankki (BNDES) ja teollisuuden TKI-toimintaa tukeva Embrapii. Myös mikro- ja pienyrityksiä tukeva Sebrae on olennainen tukitoimija Catalisa ICT-ohjelmallaan. São Paulon osavaltion tutkimus- ja innovaatiorahoittaja FAPESP sijoittuu myös tärkeimpien kansallisten deeptech-rahoittajien joukkoon PIPE-ohjelmallaan (Programa Pesquisa Inovativa em Pequenas Empresas), joka rahoittaa pienyritysten innovatiivista tutkimusta. Maan parhaiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi tämä osaltaan selittää osavaltion suurta deeptech-keskittymää.

Julkinen rahoitus onkin Brasilian vahvuus teknologian kehityksen alkuvaiheessa. Brasilian deeptech-sektorin globaalin kilpailukyvyn lisäämiseksi maassa arvioidaan kuitenkin tarvittavan akateemisten spin-off-yritysten laajentamista, erikoistuneen riskipääoman houkuttelua sekä teknologisen perustan monipuolistamista. Maan vahvuudet esimerkiksi energian, luonnon monimuotoisuuden ja uusien materiaalien aloilla tulisi saada kytkettyä globaaleihin innovaatioagendoihin. Myös maan deeptech-yritysten tulisi lisätä kunnianhimoaan, kehittää yritysten rakennetta ja johtamista sekä rakentaa selkeä missio kansainvälisille markkinoille suuntaamiseksi.

Brasilian teollisuuden innovaatiokongressissa São Paulossa maaliskuussa 2026 korostettiin yliopistoyhteistyön merkitystä yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi ja esiteltiin hyviä käytäntöjä. Muun muassa Brasilian biodiversiteettiin nojaavien deeptech yritysten tutkijat pohtivat ratkaisuja paradoksiin, jossa maassa tuotetaan runsaasti tieteellistä tutkimusta, mutta vain vähän patentteja – ja niistäkin valtaosa päätyy ulkomaille. Tutkijat totesivat, etteivät he yksin pysty kaupallistamaan tutkimustaan, vaan siihen tarvitaan mm. parempaa pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin teknologioiden validoimiseksi, regulaation selkeyttämistä, matalampia korkoja, veroalennuksia ja yksityistä pääomaa.

Kansalliset kannustimet ja deeptech-politiikka

Brasiliassa on helpotettu tutkimuksen kaupallistamista eri keinoin. Yritysten innovaatiotoimintaa on tuettu vuodesta 2006 lähtien vahvasti verokannustimilla, kuten lisävähennyksillä tuloveroihin, veronalennuksilla TKI laitteista, nopeilla poistoilla sekä IP maksujen kevennyksillä. Viime vuosina verohelpotuksia on kohdistettu erityisesti vihreän vedyn projekteille. Lisäksi maan sähkö-, öljy- ja kaasualan yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus investoida 0,5-1 % ja ICT alan yrityksillä 5 % tuloistaan TKI-toimintaan.

Vuosien 2016 ja 2018 lakiuudistuksilla helpotettiin tutkimuksen kaupallistamista selkeyttämällä oikeudellista kehystä ja vähentämällä byrokratiaa. TKI yhteistyölle luotiin standardoidut sopimusmallit, immateriaalioikeuksien hallintaa selkeytettiin ja teknologiansiirtoa ja lisensointia joustavoitettiin. Julkisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten teknologiansiirtoyksiköitä vahvistettiin ja lisäksi sallittiin tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttö, innovaatioperusteiset julkiset hankinnat sekä vähemmistöomistukset yrityksissä.

Deeptech-kehitystä pyritään vauhdittamaan myös erilaisin poliittisin ohjelmin. Vuonna 2024 Brasiliassa julkaistiin osana uutta TTI-strategiaa kansallinen tekoälysuunnitelma, joka lupaa n. 4 miljardin euron investoinnit vuoteen 2028 asti. Suunnitelman puitteissa on jo perustettu lukuisia uusia soveltavia tekoälytutkimuskeskuksia ja rahoitusta on tarkoitus kohdistaa myös mm. supertietokone- ja kvantti-infrastruktuurin kehittämiseen ja tekoälykapasiteetin vahvistamiseen.

Vuonna 2024 ryhdyttiin valmistelemaan myös kansallista deeptech-politiikkaa osana Brasilian uutta teollisuusstrategiaa (Nova Industria Brasil) ja vuonna 2025 maassa järjestettiin ensimmäinen syväteknologiapolitiikkaan keskittyvä kansallinen seminaari, joka kokosi laajan joukon sidosryhmiä yhteisen aloitteen taakse. Deeptech-aloitteen (Iniciativo Deeptech) tavoitteena on mm. vahvistaa edelleen yliopistojen oikeuksia hallinnoida immateriaalioikeuksia ja kaupallistaa julkisesti rahoitettua tutkimusta sekä tukea siirtymää julkisesta rahoituksesta yksityiseen pääomaan ja nopeuttaa globaalia skaalausta. Aiemmin hajanaisia tukimekanismeja on tuotu yhteen, uusia luotu ja kiihdytysohjelmia on laajennettu.

Viimeksi maaliskuussa 2026 Sebrae ja Brasilian teollisuusliitto (CNI) käynnistivät uuden Deep Tech Industry -ohjelman, jonka tavoitteena on luoda Brasilian teollisuutta palveleva tieteeseen perustuva innovaatioekosysteemi. Ohjelma yhdistää tutkijoita ja tieteellisten startup-yritysten perustajia yrityksiin, jotka tarvitsevat huipputeknologiaa innovaatiostrategioidensa ja erityisesti digitaalisen ja vihreän siirtymän toimeenpanoon. Ohjelman pilottivaiheessa on tarkoitus tukea kahden vuoden aikana yhteensä 40 deeptech-yritystä. São Paulossa on myös vuodesta 2023 lähtien järjestetty startup-yrityksille ja sijoittajille kohdistettu Deep Tech Summit -tapahtuma, joka järjestetään seuraavan kerran 11.–12.8.2026.

Johanna Kivimäki
johanna.kivimaki(at)gov.fi

Lisätietoja:     
•    Emerge: Deep Tech Summit 2026
•    Emerge. (2024.) Relatório Deep techs Brasil 2024.  
•    FAPESP. (24.9.2025). Brasil tem o maior número de deeptechs na América Latina, mas é o terceiro em investimento privado.
•    Finep. (2024.) Proposta de Diretrizes para a construção de uma Estratégia Nacional de Apoio a Startups Deep Techs e seus ecossistemas no Brasil.
•    Inova Unicamp. (15.1.2026.) Deep techs do Brasil conseguem menos financiamento do que as do Chile e da Argentina.
•    Sebrae. (23.3.2026.) ‘Deep Tech Indústria’ une Sebrae e CNI no fomento à inovação.