Avainsanoina yhteistyö, saavutettavuus ja kasvupotentiaali – Kulttuurikierros pysähtyi Joensuussa, Rovaniemellä ja Turussa
Kulttuurikierros 2026 jatkui huhtikuun alkupuolella itäiseen, pohjoiseen ja läntiseen Suomeen. Maantieteellisistä ääripäistä huolimatta kolmen paikkakunnan keskusteluissa nousi esiin yhteisiä teemoja, kuten kulttuurin saavutettavuus. Kaikkien kolmen paikkakunnan keskusteluja yhdisti vahva näkemys siitä, että kulttuuri ei ole kuluerä vaan elinvoiman, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kivijalka. Paikalliset näkökulmat tuotiin rohkeasti esiin, mistä on erityistä hyötyä kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa.
Joensuu: Itä-Suomesta kulttuurin kasvualusta
Joensuussa nähtiin, että Itä-Suomella on yhtä hyvät mahdollisuudet kulttuurimatkailun kasvuun kuin Lapilla. Alueen rikkaat kulttuurikohteet ja tapahtumat kaipaavat lisää yhteistyötä ja yhteisiä konsepteja. Anu Vehviläinen totesikin, että ”kulttuurilla on aivan valtava merkitys. Itä-Suomessa pitääkin ajatella yhteisesti ja aika isosti. Ei pelkästään vain oman kaupungin tai maakunnan kannalta.” Siksi kansanedustajat ja asiantuntijat peräänkuuluttivat yhteistyötä ja rohkeutta esittää omia malleja hallitusneuvotteluihin – erityisesti rahoituksessa kehä kolmosen ulkopuolisille alueille.
Keskusteluissa nousi vahvasti esiin ajatus kulttuuriin ja luoviin aloihin keskittyvästä erityistalousalueesta Itä-Suomeen. Sen katsottiin tukevan sekä aluetaloutta että tekijöiden hyvinvointia. Keskusteluissa korostui tarve moniammatillisuudelle ja yhteisille rakenteille, jotka palvelisivat sekä taiteilijoita että eri alojen yrityksiä. Hallinnonalojen välisiä rajoja tulisi purkaa, jotta alaa saataisiin kehitettyä ja kulttuurin mukanaan tuomaa hyvää kasvatettua.
Joensuussa tunnistettiin radion ja television merkitys kulttuuriperinnön, identiteetin ja yhteiskunnallisen ymmärryksen rakentajana. Radio ja televisio ovat myös äärimmäisen saavutettavia ja tarjoavat merkittävää kulttuurisisältöä asuinpaikasta riippumatta. Ja lisäksi jokainen ohjelma ja arkistoitu lähetys nähtiin osana tulevaisuuden kulttuuriperintöä.
Rovaniemi: Saamelaiskulttuuri, toivo ja luovien alojen kasvu keskiössä
Rovaniemellä korostettiin vahvasti näkemystä siitä, että kulttuuri ei ole kulu vaan sijoitus. Kulttuuriin kuuluu myös Lapin luonto ja luontoon liittyvät perinteet, jotka ovat toimineet innoittajina useille taiteilijoille. Lapissa luovat alat kytkeytyvät vahvasti matkailuun, hyvinvointiin ja alueen brändityöhön. Kasvuohjelmissa korostettiin ammattimaisuutta, IPR-oikeuksien hyödyntämistä sekä kansainvälisyyttä.
Saamelaisooppera Ovllán merkitys nostettiin esiin, ja keskusteluissa painotettiin aitoa yhteistyötä ja saamelaiskulttuurin huomioimista rakenteissa, sisältöjen tuotannossa ja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Lapin kunnissa erityistä on vahva kunnallisten kulttuuritoimijoiden yhteistyö, MAKUA-verkosto, jota voitaisiin hyödyntää vieläkin laajemmin alustana kulttuurille ja taiteelle.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Kajula nosti puheessaan esiin haasteen, miten kulttuuri saavuttaa kaikki 50 kylää, joista Euroopan suurin kaupunki Rovaniemi muodostuu. Lapille tyypillistä ovat pitkät välimatkat, jotka haastavat kulttuuritarjontaa ja taidelaitosten esityksiin osallistumista. Keskusteluissa nousi esiin pohdinta siitä, miten kulttuuripalvelujen saavutettavuus myös pienillä paikkakunnilla varmistettaisiin. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi kouluihin vietävät kiertävät ja liikkuvat palvelut ja eri toimijoiden yhteiset tilat.
Paneelissa korostui kulttuurin merkitys toivon ja yhteenkuuluvuuden vahvistajana – paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös Lapin niukkuudesta ponnistava yhdessä tekemisen kulttuuri nähtiin vahvuutena.
Turku: Kulttuuri kaupunkien ekosysteeminä ja yhteisöllisyyden rakentajana
Turun pormestari Pia Elo korosti, että kunnat ovat kulttuurin mahdollistajia ja suuret kaupungit toimivat kulttuurin ekosysteemeinä, joissa taide ja luovat alat voivat kehittyä. Turussa kulttuuri nähdään strategisena investointina, ja kaupunki suuntaa kulttuuriin 170 miljoonaa euroa 2020-luvulla.
Ministeri Talvitie muistutti, että Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 loi vahvan perustan nykyiselle kulttuuritoiminnalle. Turun vahva historia ja tuore vaikutus Euroopan kulttuurikentällä nähtiin esimerkkinä koko Suomelle ja innoituksena myös tuleville kulttuuripääkaupungeille.
Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Vilja-Tuulia Huotarinen painotti lukemisen ja kirjallisuuden iloa sekä messujen roolia yhteisöllisyyden ja kulttuurisen ymmärryksen rakentamisessa. Kirjamessut toimivat myös konkreettisena selonteon toimeenpanopaikkana.
Paneelikeskusteluissa nousi esiin kulttuurin rooli terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa: kulttuurilähetteen ja taidereseptin kaltaiset kulttuurihyvinvoinnin mallit, yhteisöllisyyden rakentaminen asuinalueilla, saavutettavuuden varmistaminen esimerkiksi Celian palveluiden kautta sekä monikulttuurisuuden ja kotoutumisen tukeminen kulttuurin keinoin.
Keskusteluissa peräänkuulutettiin muun muassa taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista, pitkäjänteistä rahoitusta, vahvoja ekosysteemejä pienille ja suurille kunnille, yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä sekä mediakasvatuksen ja kulttuuriperinnön vahvistamista Taide- ja kulttuuriviraston kautta.
Kansalliset dialogit kutsuivat keskusteluun
Kulttuurikierroksen aikana järjestimme yhteistyössä VM Avoimen hallinnon, OKM:n hallinnonalan virastojen ja kierroksen tapahtumapaikkakuntien kanssa yhteensä 47 rakentavan dialogin keskustelua, joiden teemoina olivat Kansallisten dialogien Nuorten huominen ja Rajamaan dialogien Kulttuurin huoltovarmuus ja resilienssi.
Tällainen dialogitoiminnan määrällinen skaalaus ja sen kulttuuripoliittinen vaikuttavuus on hieno esimerkki siitä, miten avoin hallinto mahdollistaa saumattoman yhteistyön ministeriöiden, virastojen, kaupunkien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken.
Saimme dialogien ohjaajia ja kirjureita kaikilta yhteistyökumppaneilta, ja kaupungit järjestivät lisäksi toimivat ja viihtyisät keskustelutilat. Tämä kokemus innostaa yhdessä tekemiseen ja osaamisen jakamiseen myös tulevaisuudessa!