Hyppää sisältöön

Pääministeri Orpon hallitus: Pitkäjänteinen talouden sopeutus jatkuu, samalla katse käännetään kasvuun

liikenne- ja viestintäministeriömaa- ja metsätalousministeriöoikeusministeriöopetus- ja kulttuuriministeriöpuolustusministeriösisäministeriösosiaali- ja terveysministeriötyö- ja elinkeinoministeriöulkoministeriövaltioneuvoston viestintäosastovaltiovarainministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 3.9.2024 19.24
Tiedote 390/2024
Kuvassa teksti budjetti 2025 ja valtioneuvoston logo

Pääministeri Orpon hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä. Yksityisen sektorin vetämä talouskasvu turvaa myös julkisen talouden rahoituspohjan. Julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi päätetyt nopeavaikutteiset velkaantumista hillitsevät toimet etenevät.

Hallitus jatkaa Suomen talouden viemistä kestävän kasvun uralle. Velkaantumisen kasvun taittaminen on edellytys sille, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – hyvät koulut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoiva – voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Kun hallituksen päätökset toteutuvat täydessä mitassaan ja suunnitellussa aikataulussa, velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 2027.

Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia. 12,2 miljardin alijäämä rahoitetaan velalla. Ilman hallituksen toimia velkaa tarvittaisiin vuonna 2025 noin 4 miljardia enemmän kuin nyt.

Hallitusohjelmassa hallitus linjasi julkisen talouden vahvistamisesta 6 miljardilla eurolla. Kevään kehysriihessä hallitus teki päätökset 3 miljardin euron lisäsopeutuksesta. Nämä päätökset pannaan nyt toimeen. Vuoden 2024 budjettiriihessä ei tehty päätöksiä uusista sopeutustoimista.
Hallitus seuraa aktiivisesti 9 miljardin euron kokonaisuuden toteutumista ja reagoi tarvittaessa korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta tasosta.

Julkisen talouden kestävyyden kannalta on oleellista, että hyvinvointialueiden menojen kasvu taittuu. Hallitus tukee ja ohjaa hyvinvointialueita löytämään keinot, joilla palvelut turvataan ja rahat ja henkilöstö saadaan riittämään.

Suomen talous on toipumassa taantumasta. Kasvun virkoamisesta on merkkejä, jotka on hyödynnettävä. Hallitus vauhdittaa toimillaan kasvun käynnistymistä. Hallitus panee talouden perustaa kuntoon uudistamalla työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja verotusta. Hallitus sujuvoittaa luvitusta, purkaa byrokratiaa, edistää reilua kilpailua markkinoilla, turvaa puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Koko Suomen saavutettavuutta parannetaan investoimalla raiteisiin, tiestöön ja purkamalla korjausvelkaa.

Kevään kehysriihessä hallitus päätti uusista kasvua vauhdittavista toimista. Näitä ovat mm. verohyvitys suurille teollisille investoinneille, Teollisuussijoitus Oy:n pääomitus 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025 sekä Fingridin ja Gasgridin pääomitus niin, että energiaverkot mahdollistavat isotkin investoinnit kaikkialla Suomessa. Hallitus hakee ennakkoluulottomasti myös uusia toimia kasvun kiihdyttämiseksi kevään 2025 puoliväliriiheen mennessä.

Hallitus huolehtii tiukassakin taloustilanteessa Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Rajavartiolaitoksen ja poliisin resursseja vahvistetaan edelleen. Suomi huolehtii Nato-velvoitteistaan.

Katsetta keskitetään myös lapsiin ja nuoriin: hallitus esimerkiksi toteuttaa nuorten terapiatakuun ja esittää rahoitusta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen ja lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen.  

Talousarvioesitys vuodelle 2025

Julkista taloutta vahvistavien säästöjen vaikutukset kasvavat

Hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä päätettyjen säästötoimenpiteiden toimeenpano on edennyt suunnitellusti. Toimenpiteiden vaikutusarviot ja kohdentumiset ovat tarkentuneet joiltain osin.

Monien hallitusohjelmassa päätettyjen säästöjen vaikutukset kasvavat vuonna 2025. Näitä ovat mm. työllisyyden lisäämiseksi tehdyt sosiaaliturvan muutokset sekä elinkeinoelämän, liikenteen ja asumiseen liittyvät säästöt. Indeksisidonnaiset säästökokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden tekemistä osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027.

Myös hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päätetyt valtionavustussäästöt kasvavat vuonna 2025. Näistä merkittävimmät ovat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla noin 80 miljoonan euron vähennys valtionavustuksiin yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustussäästöt, joista 17,4 miljoonaa euroa kohdistuu taiteen ja kulttuurin rahoitukseen, 9,7 miljoonaa euroa liikuntapaikkarakentamisen ja 4 miljoonaa euroa nuorisotyön avustuksiin, sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 8,5 miljoonan euron säästö valtionavustuksiin.

Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja kevään 2024 kehysriihessä päätettyjen säästöjen toimeenpano etenee suunnitellusti. Vuoden 2025 budjettiehdotuksessa säästöt on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Niitä sisältyy budjettiehdotukseen noin 274 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon. Ministeriöt ovat valmistelleet hallinnonalalleen tuottavuusohjelmat, joissa on yksilöity tarkemmin toimenpiteitä säästöjen aikaansaamiseksi. Hallinnonalojen ohjelmat viimeistellään hallituksen budjettiriihen päätösten jälkeen ja ne julkaistaan 23.9.2024. 

Poimintoja säästöjen toimeenpanosta eri hallinnonaloilla

Julkista taloutta vahvistetaan vähentämällä hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita. Muutoksia ovat muun muassa hoitotakuun muuttaminen kolmeen kuukauteen (121 miljoonaa euroa) sekä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen 0,6:een (45 miljoonaa euroa). Lisäksi terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen lisää hyvinvointialueiden tuloja ja vähentää valtion rahoitusta hyvinvointialueille 150 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla muutokset eläkkeensaajien asumistuessa vähentävät menoja 6,3 miljoonaa euroa ja yleisen asumistuen muutokset noin 7,5 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden rajaaminen asumistuen piiristä ja opintotuen asumislisän palauttaminen säästää noin 20 miljoonaa euroa.

Lisäksi ulkomaille maksettavien kansaneläkelain mukaisten etuuksien maksaminen lopetetaan (säästö 35 miljoonaa euroa), sairauspäivärahajärjestelmän muutoksilla tavoitellaan noin 60 miljoonan euron nettosäästöä julkiseen talouteen, työttömyysturvan korotusosista luovutaan ja työmarkkinatuen tarveharkintaa kiristetään (säästö yhteensä noin 22 miljoonaa euroa). Elatustukijärjestelmää uudistetaan, jolloin säästöä syntyy 1 miljoona euroa. Lääkekorvauksista säästetään 59,6 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriön hallinnonalalla varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja vähennetään yhteensä 135 miljoonaa euroa.

Sisäministeriön hallinnonalalla turvapaikanhakujärjestelmän tehostamisella ja laadun kehittämisellä sekä kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyn tehostamisella säästetään 15,7 miljoonaa euroa. Lisäksi vastaanottorahan alentaminen vähentää määrärahatarvetta 9,2 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitukseen kohdistuu 62,6 miljoonan euron vähennys. Säästöjä ei tehdä nuorten ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Säästö täysi-ikäisten oppimateriaaleista korvataan säästämällä toisen asteen hankerahoituksesta sekä ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta yhteensä 6 miljoonaa euroa. Koulumatkatukioikeutta rajataan vain maksuttoman koulutuksen opiskelijoille (säästö 4 miljoonaa euroa). Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvityksestä vähennetään 5 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla julkista taloutta vahvistavat tuloutukset Metsähallitukselta, 11 miljoonaa euroa.

Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalalla väyläverkon kehittämisen määrärahoja vähennetään 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi (34 miljoonaa euroa).
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kunnille ja hyvinvointialueille maksettaviin kotoutumiskorvauksiin ehdotetaan 58 miljoonan euron säästöä. Kotoutumisen palveluihin ei tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentäisivät työllistymisen mahdollisuuksia tai lasten ja nuorten palveluita. Lisäksi tulkkauskustannuksista säästetään 3,1 miljoonaa euroa. Matkailun edistämisen rahoitusta vähennetään 2 miljoonalla eurolla. Lisäksi yritystukia vähennetään mm. alentamalla alueellista kuljetustukea 1 miljoona euroa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan muuhun kuin T&K-toimintaan kohdentuvaa myöntövaltuutta 20 miljoonaa euroa.

Lisäksi eri hallinnonaloilla vähennetään kansainvälisten järjestöjen vapaaehtoisia jäsenmaksuja ja rahoitusosuuksia 5 miljoonalla eurolla.

Talouskasvun edellytyksiä vahvistetaan T&K-panostuksilla, kasvuyritysten pääomittamisella ja puhtaan siirtymän investointien vauhdittamisella

Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Hallitusohjelmaan sisältyy useita talouskasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä mm. investointiluvituksen parantamiseksi, työmarkkinoiden uudistamiseksi, osaavan työvoiman tarjonnan vahvistamiseksi sekä korkean jalostusarvon viennin tukemiseksi.

Hallitus tukee talous- ja tuottavuuskasvun edellytyksiä myös edistämällä markkinoiden kilpailullisuutta, nostamalla osaamistasoa sekä kasvattamalla kansantalouden T&K-investointeja.

Hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-rahoitus nousee voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. Rahoituslain mukainen lisäys vuonna 2025 on 280 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna.

Valtion investoinnit T&K-toimintaan kohdennetaan T&K-rahoituslain asettamien tavoitteiden sekä T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman mukaisesti. Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta nostetaan 94 miljoonalla eurolla ja rahoitusta kohdennetaan erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöhön. Uutena avauksena kohdennetaan 9 miljoonaa euroa Business Finlandin myöntövaltuutta luovien alojen tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen. Hallitus myös käynnistää luovien alojen kasvustrategian valmistelun hallitusohjelman mukaisesti.

Lisäksi varaudutaan Kajaanin supertietokone EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Tämä sisältää yhteensä 18 miljoonan euron lisäpanostukset sosiaali- ja terveysalan tutkimukseen ja tuottavuuden parantamiseen.

Vuonna 2025 käynnistetään myös määräaikainen tutkimuslaitosten post doc -ohjelma. EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta korotetaan 15 miljoonalla eurolla. Geologian tutkimuskeskuksen Mintecin koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttöönotto käynnistetään Outokummussa.

Kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja vaalikauden aikana yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Lisäpääoman avulla varmistetaan yhtiön kyky edesauttaa potentiaalisten teollisuuspoliittisten kärkihankkeiden toteutumista edistämällä myös yksityisen pääoman kanavoitumista hankkeisiin.

Kevään kehysriihessä linjattu suurten puhtaan siirtymän teollisten investointien vauhdittamiseksi toteutettavan verotuen valmistelu jatkuu. Verohyvitys on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian – tavoitteena 1.1.2025. Verohyvityksen soveltamisalasta tehdään EU:n kriisi- ja siirtymäpuitteiden rajoitteiden sekä kehysriihessä sovittujen rajausten puitteissa mahdollisimman laaja. Tuen tavoitteena on lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen.

Strategisesti merkittäviä investointeja vauhditetaan myös suoralla tuella vähähiilistämiseen ja nettonollatalouteen tähtääville investointihankkeille.

Hallitus huolehtii Fingridin ja Gasgridin tarvitsemasta investointikyvystä kehysriihessä sovitulla tavalla, jotta energiaverkot eivät muodosta investoinneille pullonkauloja missään päin Suomea. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota Itä-Suomen mahdollisuuksiin toteuttaa energiaintensiivisiä investointeja.

Investointiohjelman avulla käynnistettävät liikennehankkeet rakentavat kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle

Hallitus käynnistää uusia liikennehankkeita vaalikauden aikana toteutettavan määräaikaisen 4 miljardin euron investointiohjelman puitteissa. Ohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja tuloutuksin Valtion asuntorahastosta. Investointimenot eivät siten lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana.

Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan ehdotetaan talousarvioesityksessä yhteensä 891 miljoonaa euroa valtuuksina ja määrärahoina. Tästä vuodelle 2025 kohdentuvat määrärahat ovat 325 miljoonaa euroa.

Investointiohjelman puitteissa korjausvelan purkamiseen ehdotetaan 200 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2025. Lisäksi valtatie 8:n päällystykseen ja rakenteiden korjaukseen välillä Tjöck–Ömossa ehdotetaan 6,5 miljoonan euron määrärahaa sekä Pietarsaaressa uuden tieyhteyden toteuttamiseen välille Länsiväylä–Västergärdan (Fäbodantie) 2 miljoonan euron määrärahaa.

Investointiohjelman puitteissa ehdotetaan rahoitusta myös seuraaville hankkeille:

  •  Maantie 642:lle Äänekosken siltaan esitetään 15 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa. 
  • Rantaradan kehittäminen -hankkeen valtuutta esitetään tarkistettavaksi 50 miljoonalla eurolla ja myönnettäväksi 17 miljoonan euron määräraha. 
  • Valtatie 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola -hankkeelle esitetään 122 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa. 
  • Valtatie 21 Palojoensuu–Maunu-hankkeelle esitetään 30 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa. 
  • Valtatie 23 Karvion kohdan hankkeelle esitetään 14 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa. 
  • Valtatie 5 Leppävirta–Kuopio-hankkeen käynnistämiseen vuodelle 2025 esitetään myönnettäväksi 11 miljoonan euron määräraha. 
  • Valtatie 12 Mankala–Tillola-hankkeelle esitetään 92 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahan käytön edellytyksenä on Lahden seudun MAL-sopimuksen allekirjoittaminen.
  • Valtatie 8:n parantamiseen Kokkolan kohdalla esitetään 13 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa hankkeen 1. vaiheen toteuttamiseen. 
  • Tiesuunnitelman laadintaan valtatie 8:n leventämiseksi välillä Bäckliden–Brännbacken esitetään 0,4 miljoonan euron määrärahaa. 
  • Vaasan satamatien tiesuunnitelman laadintaan esitetään 0,5 miljoonan euron määrärahaa. 
  • Karjalanradan kehittämiseen esitetään 90 miljoonan euron valtuutta ja 10,5 miljoonan euron määrärahaa.
  • Valtatie 8:n ja Vaasan yhdystien (seututie 724) kehittämisen 1. vaiheelle esitetään 31 miljoonan euron valtuutta.
  • Suupohjan radan korjaamiseen välillä Seinäjoki–Kaskinen esitetään 15 miljoonan euron valtuutta sekä 1 miljoonan euron määrärahaa hankkeen suunnitteluun ja osittaiseen toteuttamiseen.

Investointiohjelman lisäksi hallitus esittää perusväylänpitoon 2,7 miljoonan euron määrärahaa Itä-Suomen pieniin liikennehankkeisiin, kuten Joensuu–Nurmes-rataosuuden kriittisimpien kohtien parantamiseen.

Hallitus huolehtii Enontekiön lentokentän toimintaedellytyksistä kohdentamalla kentän toimintaan 240 000 euron avustuksen. Loviisan meriväylän syventäminen kuuluu hallituksen kiireellisesti edistettäviin suunnittelukohteisiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla hallitus esittää investointiohjelman puitteissa puhtaan energian kärkihankkeisiin 140 miljoonan euron valtuutta. Valtuus kohdistetaan teknisiin nieluihin. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla Kela-korvauksiin kohdennetaan 70 miljoonaa euroa. 

Talous virkoaa taantumasta

Suomen talous on ollut kasvussa vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja talouden toipumisen odotetaan vahvistuvan loppuvuotta kohden. Vuonna 2025 talouden kasvu kiihtyy kulutuksen ja investointien lisääntyessä, vaikka välttämättömät toimet julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi hillitsevätkin kysynnän kasvua.

Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdistettynä kotitalouksien kohtuullisen hyvään tulokehitykseen lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta. Investoinnit piristyvät, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit kasvavat.

Maailmantalouden näkymät ovat pysyneet vakaina. Kasvun odotetaan nopeutuvan vuonna 2025 erityisesti Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa. Suomen kustannuskilpailukyky on pysynyt varsin hyvänä, mikä tukee Suomen vientiä, kun kysyntä markkinoilla virkoaa.
Työllisyys heikkenee vielä vuonna 2024, mutta kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2025, kun talous toipuu. Hallituksen työllisyystoimet ja viime vuosien maahanmuuton kasvu tukevat työllisyyden kasvua.

Ulkomaalaisten erityisosaajien ja kasvuyrittäjien sujuvan maahantulon ja rekisteröinnin edistämiseen viranomais- ja pankkipalveluiden avauskanavan vahvan tunnistautumisen ympäristössä ehdotetaan 1,8 miljoonaa euroa.

Kansainvälistä rekrytointia edistävään sopimusperusteiseen yhteistyöhön kaupunkien kanssa kohdennetaan 1 miljoona euroa tavoitteena saada 1000 uutta työnantajaa kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden pariin. Hallitus varautuu turvaamaan sote-henkilöstön laillistamisen prosessin ja pätevöitymiskoulutusten riittävät määrärahat vaalikaudella.

Lisäksi työperäisen maahanmuuton edellytyksiä parannetaan tuloverolakiin tehtävillä muutoksilla, joilla laajennetaan työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapautta. Tuottavuusohjelman sopeutuksista huolimatta lupakäsittelyn vauhdittamisen toimenpiteitä jatketaan. Hallitusohjelmassa sovittu maahanmuuttoviraston toimintamenojen taso säilytetään turvaamalla virastolle kohdentuva 20 miljoonan euron siirtyvä erä Migrin käyttöön.

Poimintoja budjettiesityksestä 

Koulutus

Oppimisen tukea vahvistetaan perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolme vuosiviikkotuntia laajentamatta opetussuunnitelmaa.

Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen henkilöstön kehittämisohjelman, jossa kehitetään ja pilotoidaan tilauskoulutusmalli kaupunkien varhaiskasvatuksen alan työntekijöiden kouluttamiseksi varhaiskasvatuksen opettajiksi tai sosionomeiksi. Ohjelmalle esitetään 6 miljoonan euron rahoitusta vuosittain.

Hallitus esittää 10 miljoonan euron määrärahaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle työn ohessa tapahtuvan opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeessa vahvistetaan työnantajien roolia työntekijöiden jatkuvassa oppimisessa ja kehitetään koulutuksen toteuttajien toimintaa. Tavoitteena on mahdollistaa jatkuva oppiminen siten, että työssä olevat voivat jatkaa työntekoa osaamisen kehittämisen aikana.

Lukutaito-hankkeeseen lisätään 700 000 euroa ja kesäyliopistojen toimintaedellytyksiin osoitetaan 200 000 euroa. Suomenruotsalaisen viittomakielen oppimateriaalia tuotetaan esiopetukseen ja perusopetuksen vuosiluokille 1–4 yhteensä 150 000 eurolla. Hallitus korottaa yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin 1.8.2025 alkaen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen vuodesta 2026 esitetään 3,8 miljoonaa.

Nuoret ja lapset

Päihteillä ja väkivallalla oirehtiviin nuoriin, nuorten huumekuolemien ehkäisyyn sekä lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Lisäksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja -avun saatavuuden lisäämiseen sekä mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin ehdotetaan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Myös turvakotien rahoituksen tasoa ehdotetaan nostettavaksi. 
Lasten lukemista edistävään Lukulahja lapselle -kirjalahjaan osoitetaan 350 000 euroa.

Nuorisotyön edistämiseen, ensisijaisesti lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan sekä koulujen loma-aikoina tapahtuvan päiväleiritoiminnan tukemiseen osoitetaan 200 000 euroa.

Et ole yksin -palvelun toiminnan vakiinnuttamiseen liikuntasektorille ja laajentamiseen nuorisosektorille osoitetaan 262 000 euroa.

Luonnonsuojelu

Vapaaehtoisen luonnonsuojelun (METSO, HELMI) tehostamiseen ja yksityisrahoitteisen luonnon ennallistamistyön lisäämiseen kohdennetaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Rahoituksella vastataan ennallistamisasetuksen voimaantuloon sekä lisätään arvokkaiden, kuten vanhojen metsien suojelua.

Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusosan vaatimiin välttämättömiin toimenpiteisiin kohdistetaan 200 000 euroa. Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen osoitetaan 100 000 euroa. Pidä Saaristo Siistinä ry:lle osoitetaan 235 000 euroa. 

Maatalous

Hallitus huolehtii maatalouden toimintaedellytyksistä, eikä kohdista säästöjä ruokaa tuottavaan maatalouteen. Hevostalouden säästöjä kohtuullistetaan siltarahoituksella. 4H-toiminnan rahoitus turvataan nykytasolla.

Hallitus panostaa biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen kohdentamalla 10 miljoonaa euroa elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen.

Välitä viljelijästä -toimintamalli vakinaistetaan säätämällä se Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) lakisääteiseksi tehtäväksi vuoden 2025 alusta alkaen. Tehtävään on varattu 2 miljoonan euron vuosittainen määräraha.

Työmarkkinat

Hallitus laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuudet yhdenvertaisesti kaikkien työpaikkojen hyödynnettäväksi. Sopimismahdollisuudet laajenevat erityisesti yleissitovaa työehtosopimusta noudattavassa kentässä, jossa työsuojeluviranomainen valvoo työlainsäädännön ja työehtosopimusten vähimmäisetujen toteutumista. Sopimusmahdollisuuksien laajentuessa hallitus vahvistaa työsuojeluviranomaisen valvontaresursseja 200 000 eurolla.

Urheilu

Hallitus toteuttaa Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistuksen uusimisen vastaamaan arvokisojen vaatimuksiin.

Muuta

Paimion parantolan kehittämiseen esitetään 800 000 euroa. 
Kansallisarkiston Vaasan yksikköön aineistojen digitointiin osoitetaan 270 000 euroa.

Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille osoitetaan 850 000 euroa. Naisten Linja ry:lle osoitetaan 50 000 euroa.

Viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen osoitetaan Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille 400 000 euroa ja Viexpo ry:lle 260 000 euroa.

Valtionavustuksiin, ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin liittyvään järjestötoimintaan osoitetaan 1 miljoonan euron määräraha.

Turvallisuutta vahvistetaan lisäämällä poliisin ja oikeudenhoidon resursseja, parantamalla kyberuhkiin varautumista ja panostamalla Nato-jäsenyyteen

Hallitusohjelman mukaisesti lisätään poliisin resursseja niin, että se mahdollistaa 8000 poliisin määrän vaalikauden lopussa. Tähän ehdotetaan kehyspäätöksen mukaisesti 17,5 miljoonan euron lisäystä. Kehyspäätöksessä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan varattiin 2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi täydennyksenä ehdotetaan vielä 5 miljoonaa euroa. Lisäksi harmaan talouden torjuntaan sekä koulupoliisin toimintaan osoitetaan lisäresursseja. Vankien määrän nousun vuoksi vankilaturvatekniikan parantamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokselle. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 6 miljoonaa euroa välttämättömiin materiaali- ja kalustohankintoihin. Resursoinnilla vahvistetaan myös Rajavartiolaitoksen varautumista kyberuhkiin. Rajavartiolentolaivueen toiminta jatkuu Turun lentoasemalla.

Puolustushallinnon määrärahat nousevat vuonna 2025 lähes 6,5 miljardiin euroon, joka on 488 miljoonaa euroa enemmän verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon. Merkittävin määrärahoja kasvattava tekijä on monitoimihävittäjien hankintaan liittyvän tilausvaltuuden menoajoituksen muutos 251 miljoonalla eurolla. Lisäksi määrärahoja kasvattavat indeksi- ja kustannustasotarkistukset, joissa otetaan huomioon yleisen kustannustason nousun vaikutuksia. Kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden Puolustusvoimien toimintamenoja lisätään 115 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan noin 140 henkilöllä.

Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin osoitetaan yhteensä 67 miljoonan euron lisämääräraha. Lisätarpeet aiheutuvat Naton läsnäolon vahvistamisesta Suomessa. Näitä ovat Suomeen perustettava maajohtoporras (MCLCC) sekä eteentyönnetty maavoimajoukkojen läsnäolo (FLF) Suomessa. Lisäksi liittolaismailta saatavan avun vastaanottokyvyn edistämiseen osoitetaan lisämäärärahaa. Panostuksissa on kyse Nato-jäsenyyden täysimääräisestä hyödyntämisestä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä.

Budjettiehdotus vuodelle 2025 on noin 12,2 miljardia euroa alijäämäinen 

Vuoden 2025 budjetin tulot ovat 76,6 miljardia euroa ja menot 88,8 miljardia euroa. Talousarvioesityksen loppusumma on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2024 on budjetoitu mukaan lukien toinen lisätalousarvio. Määrärahatason kasvua vuoteen 2024 verrattuna selittävät suurimpina tekijöinä hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus (1,4 miljardia euroa) sekä vuoden 2025 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset (1,8 miljardia euroa). Toisaalta menotasoa alentavat noin 1,8 miljardilla eurolla pääministeri Orpon hallitusohjelmassa ja kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmassa linjatut uudistukset ja menosäästöt.

Veronkiristykset lisäävät verotuloja yhteensä noin 1,4 miljardilla eurolla. Verotulovaikutusta vuodelle 2025 kuitenkin heikentää se, että tupakkaveron korotuksen aikaistamisen vuoksi verotuottoa siirtyy vuodelle 2024 noin 0,4 miljardia euroa.

Hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä linjatut julkista taloutta vahvistavat toimenpidekokonaisuudet kattavat koko julkisen talouden, joten niihin sisältyy myös muuhun kuin valtion budjettitalouteen kohdistuvia toimia.

Talousarvioesitys on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämäarvio on 0,5 miljardia euroa pienempi kuin vuodelle 2024 on budjetoitu mukaan lukien toinen lisätalousarvio. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee vuoden 2025 lopussa arviolta 181 miljardiin euroon vuoden 2024 lopun 169 miljardista eurosta. Luvut ovat alustavia ja voivat vielä tarkentua.

Veropäätökset kannustavat työntekoon ja yrittäjyyteen

Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja vuoden 2025 talousarviossa 67,2 miljardia. Monet hallitusohjelman mukaisista verotoimista on toteutettu jo vuonna 2024. Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus päätti kevään 2024 kehysriihen yhteydessä julkista taloutta vahvistavista uusista verotoimista. Toimet on valittu siten, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa. Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia. Lapsiperheiden työn verotusta kevennetään tekemällä työtulovähennykseen lapsilukuun perustuva korotus.

Kuntien tulopohjaa vahvistetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienimpien eläkkeiden verotus ei kiristy. Myös kotitalousvähennystä supistetaan. Valtion tuloverotuottoa kasvattavat vuonna 2025 myös sosiaalivakuutusmaksujen muutokset, jotka liittyvät työllisyysrahastoon hallituksen toimenpiteistä syntyvien säästöjen kanavointiin julkisen talouden velkaantumisen hidastamiseen. Finanssialan asiakasbonusten verotusta uudistetaan alkaen vuodesta 2026.

Yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron verokanta korotettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen, mikä lisää verotuloja myös vuonna 2025. Vuonna 2025 korotetaan makeisten arvonlisäverokanta nykyisestä alennetusta 14 prosentista uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Lisäksi hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta 14 prosentin verokantaan. Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alv-kanta on vielä käsiteltävänä Yleisradion parlamentaarisessa työryhmässä. Inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen arvonlisäverokanta puolestaan alennetaan hallitusohjelman mukaisesti 14 prosenttiin. Verotuloja lisää myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto. Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan alaraja korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon.

Vuonna 2025 verotuloja kasvattavat myös työnantajan koulutusvähennyksen poistaminen, maatalouden vuokratulojen verokohtelun uudistaminen, virvoitusjuomaveron ja väkevien alkoholijuomien alkoholiveron veronkorotukset sekä 1.11.2024 ja 1.7.2025 voimaan tulevat tupakkaveron korotukset. Verotuloja lisää myös 1.9.2024 voimaan tullut valmisteverotuslain muutos verovastuun laajentamisesta alkoholin etämyynnissä. Lisäksi väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi.

Vuoden 2026 alusta korotetaan sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta sekä matkailuautojen käyttövoimaveroa, mikä lisää verotuloja jo vuonna 2025. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan vuoteen 2029 asti. Verotuloja vähentää aikaisemmin säädetty ajoneuvoveron perusveron alennus, joka kohdentuu vanhempaan ajoneuvokantaan sekä työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapauden laajentaminen.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

  2024 TA+ II LTA 2025 TAE
Tulot
(pois lukien nettolainanotto)
75,3 76,6
Menot 88,0 88,8
Tasapaino – 12,7 –12,2

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella. Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuodelle 2025. Rahoitus kasvaa noin 1,6 miljardia euroa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Rahoituksen todellinen kasvu on noin 2,2 miljardia euroa, kun huomioidaan vuoden 2024 talousarvioon sisältynyt noin 530 miljoonan euron osuus vuoden 2023 rahoituksesta.

Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua selittää erityisesti rahoitukseen vuoden 2023 toteumatietojen perusteella lisättävä jälkikäteistarkistus, yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Lisäksi indeksikorotus lisää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 700 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio noin 240 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet ja julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2025–2028 päätetyt lisätoimet, kuten hoitotakuun pitäminen 14 vuorokaudessa ja edelleen muuttaminen kolmeen kuukauteen sekä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen, ehdotetaan pääosin sisällytettävän talousarvioon. Hallitusohjelman toimenpiteiden ja lisätoimien yhteisvaikutus on noin 290 miljoonaa euroa rahoitusta vähentävä. Tehtävämuutosten arvioidaan kuitenkin vähentävän alueiden kustannuksia yhtä paljon kuin rahoitusta, joten ne eivät vahvista eivätkä heikennä hyvinvointialueiden taloutta.

Toisaalta henkilöstön heikko saatavuus on haastanut hyvinvointialueita sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Henkilöstöpula on lisännyt kustannuspaineita ja vaikeuttanut palvelujen järjestämistä. Hallituksen yhtenä tavoitteena toimista päätettäessä on ollut helpottaa lakisääteisten tehtävien toimeenpanoa sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon lisähenkilöstön rekrytointiin ja hankintaan liittyvää kustannuspainetta. Hallitus pitää välttämättömänä, että alueet kiirehtivät taloutensa tasapainottamista samalla toimintaansa kestävästi uudistaen.

Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainakanta oli vuoden 2023 tilinpäätösten perusteella yhteensä 5,8 miljardia euroa. Lainakannan ennakoidaan kasvavan vuonna 2024 hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän talousarvioiden perusteella yhteensä noin 6,8 miljardiin euroon. Hyvinvointialueiden investoinnit vaikuttavat hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena oleviin käyttötalousmenoihin, poistoihin ja korkoihin ja ne otetaan siten huomioon jälkikäteen valtion rahoituksen tasossa. Keväällä 2024 investointien ohjauksen kiristämiseen asetetun työryhmän työ etenee, ja investointien hyväksymismenettelyjä koskevat muutokset otetaan käyttöön työn valmistuttua.

Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimustoiminnan rahoituksesta kohdennetaan 1 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden toimintaa koskevan tilannekuvan parantamiseen.

Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta

Kuntien valtionapuihin ehdotetaan noin 5,6 miljardia euroa vuonna 2025. Laskennalliset valtionosuudet ovat siitä noin 4,7 miljardia euroa, kuntien veromenetysten korvaukset noin 0,5 miljardia euroa ja muut valtionavut noin 0,4 miljardia euroa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan noin 3,4 miljardia euroa, joka on lähes 900 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuteen kohdennetaan 277 miljoonan euron pysyvä lisäys, jolla lievennetään sote-uudistuksen yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten ja rahoituksen tarkistuksesta johtuvia valtionosuusvaikutuksia.

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille, ja kunnille osoitetaan täysi valtionosuus uusiin tehtäviin. Osana uudistusta kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta kasvaa ja valtion vastaavasti pienenee. Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään poikkileikkaustilanteessa rahoitusvastuun kasvua vastaava lisäys. Myös kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Valtionosuuteen kohdennetaan näihin uudistuksiin liittyen noin 870 miljoonaa euroa siirtona muilta hallinnonaloilta.

Hallitusohjelman mukaisesti perusopetukseen lisätään kolme vuosiviikkotuntia, oppimisen tukea uudistetaan ja maahanmuuttajaäitien asemaa parannetaan. Yhteensä uudet ja laajentuvat tehtävät ja velvoitteet lisäävät valtionosuutta 63 miljoonalla eurolla. Tehtäviin ja velvoitteisiin tehtävät säästöt puolestaan vähentävät valtionosuutta yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti suurimpia säästötoimia ovat työllisyysmäärärahoihin kohdistettava säästö sekä kuntien työllistämisvelvoitteen poistaminen 57 vuotta täyttäneiden työttömien työnhakijoiden osalta.

Siltä osin kuin tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ei yltänyt hallituksen keväällä linjaamaan 100 milj. euron säästötavoitteeseen, peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään lisäksi 22,7 miljoonaan euron vähennys. Norminpurkutyö jatkuu kuntien liikkumatilan lisäämiseksi hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten mukaisesti.

Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta noin 270 miljoonaa euroa vahvistava vuoden 2024 talousarvioon verrattuna.

Ympäristö ja ilmasto

Hallitus jatkaa päästöjen vähentämisen ja nielujen vahvistamisen valmistelua ja toimeenpanoa energia- ja ilmastostrategiassaan sekä valmistautuu tekemään ilmastotavoitteiden täyttämiseen liittyviä päätöksiä myös puoliväliriihessä.

Hallitus esittää vesivaikutuksiin liittyvän luvituksen ennakoitavuuden, nopeuden, poikkeusmahdollisuuksien ja selkeyden lisäämiseen 3,6 miljoonaa euroa. 
Hallitus ottaa käyttöön niin sanotun jakeluvelvoitteen joustomekanismin, jolla polttoainejakelijat voivat täyttää jakeluvelvoitetta rahoittamalla muita päästövähennyksiä. Energiaviraston osaamista vahvistetaan, jotta uudet kustannustehokkaat päästövähennystoimet voidaan varmentaa ja hyväksyä.

Laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä on määrä saada voimaan tammikuussa 2025. Hallitus varaa resursseja aluevalintapäätösten valmisteluun ja alueiden kilpailutusten järjestämiseen. Näihin toimiin esitetään yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa per vuosi.

EU:lle toimitetaan syksyllä Suomen ensimmäinen keskipitkän aikavälin suunnitelma

Hallitus keskusteli 30.4.2024 voimaan tulleiden EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämästä Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Suunnitelmassa esitetään julkisten menojen kehitykselle niin sanottu nettomenopolku (eli sallittu nimellisten nettoperusmenojen kasvuvauhti) sekä hallituksen talous- ja finanssipoliittinen strategia nettomenopolun noudattamiseksi. Suunnitelman luonnos julkaistaan 23.9.2024 ja lopullinen suunnitelma hyväksytään valtioneuvostossa 10.10.2024.

Vuoden 2024 kolmas lisätalousarvioesitys

Hallitus linjasi budjettiriihessä, että vuoden 2024 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen sisällytetään seuraavat menokohteet. Turvallisuuteen liittyvinä menokohteina toteutetaan valtioneuvoston tilannekuvajärjestelmän uudistaminen, KEJO-hankkeen määrärahalisäys, verohallinnon turvallisuustason nosto, TPK:n kulunvalvontajärjestelmän uusiminen, Rajavartiolaitoksen rajatekninen valvonta sekä sotilaallisen tilannekuvan järjestelmien yhteensovittaminen.

Hallitus esittää, että 3. lisätalousarviossa positiivista luottorekisteriä laajennetaan taloyhtiölainoihin, maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion seurantajärjestelmän kehittämiseen ja meripelastusseuran alushankintoihin panostetaan. Helsinki-hallin pakkolunastukseen liittyvän erillislainsäädännön valmisteluun osoitetaan määrärahat.

Lisäksi toteutetaan Arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomitus siten, että koko pääomitus toteutetaan syksyllä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti.

Vuoden 2025 talousarvioesityksen käsittely

Vuoden 2025 talousarvioesitys käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa 23. syyskuuta. Talousarvioesitys julkaistaan sen jälkeen osoitteessa budjetti.vm.fi. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 23. syyskuuta.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala p. 0295 16001, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren p. 050 576 4611, opetusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Laura Ollila p. 050 310 4990, maa- ja metsätalousministerin talouspoliittinen erityisavustaja Marjo Loponen p. 050 308 5411