Tutkimus: kulttuuriperintö vahvistaa suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä
Uusimman Kulttuuriperintöbarometrin mukaan kulttuuriperintö on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä ja hyvinvointia. Sen merkitys ulottuu arjen yhteisöllisyydestä aina kriisinkestävyyteen ja maanpuolustustahtoon. Barometri kuvaa, miten suomalaisten käsitykset kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä ovat muuttuneet vuosien 2017–2025 välillä.
ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto tiedottavat
Kulttuuriperintöbarometrin mukaan 87 prosenttia vastaajista kokee kulttuuriperinnön olennaiseksi osaksi suomalaisuutta. Yhä useampi kokee kulttuuriperintönsä myös eurooppalaiseksi.
Barometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa kulttuuriperinnön merkityksestä kriisitilanteissa. 72 prosenttia vastaajista arvioi, että kulttuuriperintö lisää henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa. Kulttuuriperinnön koetaan myös yhdistävän ihmisiä sekä lisäävän yhteisymmärrystä ja hyvinvointia.
”Kulttuuriomaisuuden suojelu ja kulttuuripalveluiden jatkuvuus on tunnistettu osaksi henkistä kriisinkestävyyttä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Kulttuuriperintöbarometrin tulokset osoittavat, että näin kokevat myös kansalaiset. Tulos kertoo, että epävakaassa maailmantilanteessa haetaan tukea pitkiä jatkumoita edustavista asioista, kuten perinteistä, omasta kielestä tai kansallisista symbolirakennuksista ja taiteesta. Ne ovat sitä yhteistä liimaa, jota tarvitaan murrosten keskellä”, Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston johtaja Ulla Salmela sanoo.
Kulttuuriperinnön arvostus on vahvistunut
Tuoreen barometrin vastaajista 93 prosenttia pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä erittäin tai melko tärkeänä. Vuonna 2017 vastaava luku oli 87 prosenttia. 70 prosenttia vastaajista kokee tärkeäksi, että kulttuuriperintö turvataan myös kriisitilanteissa.
Kulttuuriperintöä arvostetaan laajasti kaikissa väestönryhmissä. Ikä- ja koulutusryhmien väliset erot arvostuksessa ovat kaventuneet vuoden 2021 tuloksiin verrattuna. Edelleen arvostus on sitä korkeampaa mitä vanhemmasta ja korkeammin koulutetusta vastaajasta on kyse.
Kulttuuriperintö ja -ympäristöt ymmärretään laajasti. Vastaajien mukaan vaalimisen arvoisia ovat esimerkiksi tavat, perinteet ja taidot, kieli, luonto, viheralueet ja maisemat, arvot ja asenteet sekä ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat. Yhä useampi nostaa esiin rakennukset ja rakennetun ympäristön esimerkkeinä vaalittavasta kulttuuriperinnöstä.
Kulttuuriperintö lisää alueen vetovoimaa
Enemmistö vastaajista oli samaa mieltä kulttuuriperinnön vetovoimaa lisäävien tekijöiden kanssa. Kulttuuriperinnön nähdään kasvattavan asuinalueiden arvoa ja lisäävän kotimaan matkailua. Vain 11 prosentin mielestä kulttuuriperintö rajoittaa kehitystä ja toiminnanvapautta.
Vastaajista 59 prosenttia toivoo, että kulttuuriperintö otetaan nykyistä paremmin huomioon kuntatason päätöksenteossa.
Vastaajista 70 prosenttia ajattelee, että uutta kulttuuriperintöä syntyy jatkuvasti. Tulevaisuuden kulttuuriperintönä nähdään esimerkiksi verkkoyhteisöt, tietokonepelit, tekoäly, jokien ennallistaminen, polkupyöräkulttuuri ja betonielementtitalot.
Hieman alle puolet vastaajista kokee, että modernit rakennukset ovat yhtä säilyttämisen arvoisia kuin vanhemmat rakennukset. Kuitenkin enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että olemassa olevaa rakennuskantaa tulee hyödyntää purkamisen sijaan.
Tutkimus antaa tukea huolelliselle maisemavaikutusten arvioinnille uusiutuvan energian voimalahankkeissa. Vain 29 prosenttia vastaajista kokee, että teollisen mittakaavan tuuli- ja aurinkovoimalat sopivat useimpiin maisemiin.
Osallisuus kulttuuriperintöön on kasvanut – rahoitushalukkuus vähentynyt
Kulttuuriperintö koetaan yhteiseksi asiaksi, mutta halukkuus käyttää varoja sen suojeluun on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Julkisten varojen käyttö kulttuuriperinnön suojeluun saa edelleen enemmistön kannatuksen, mutta verovarojen käyttöön ja valtion taloudelliseen tukeen suhtaudutaan varovaisemmin, mikä kuvastanee taloudellisesti tiukkojen aikojen henkeä laajemminkin.
Ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa kulttuuriperinnön säilymiseen ja siirtymiseen tuleville sukupolville. Kulttuuriperinnön määrittelyä ei nähdä yhtä selkeästi kuin aiemmin ainoastaan asiantuntijoiden tehtävänä.
Aikaisempaa useampi vastaaja näkee kulttuuriperinnöstä huolehtimisen kuuluvan ensisijaisesti asukkaiden ja yhteisöjen vastuulle viranomaisten sijaan.
Kulttuuriperintöbarometri on kysely, jossa selvitetään suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri tarjoaa arvokasta tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi sekä kuvaa asenteiden muutoksia vuosien 2017, 2021 ja 2025 välillä.
Verian toteutti kyselyn elokuussa 2025 opetus- ja kulttuuriministeriölle, ympäristöministeriölle ja Museovirastolle. Vastaajina oli 2 215 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista.
- Lisätietoa Kulttuuriperintöbarometristä (museovirasto.fi)
- Tutkimuksen tulostiivistelmä, tulosgraafeja ja kuvia median käyttöön Museoviraston kuvapankissa (museovirasto.kuvat.fi)
Lisätietoja:
Hanna Hämäläinen
Suunnittelija
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 095
[email protected]
Mirva Mattila
Kulttuuriasiainneuvos
Opetus- ja kulttuuriministeriö
p. 0295 330 269
[email protected]
Ulla Salmela
osastonjohtaja, Kulttuuriympäristöpalvelut
Museovirasto
[email protected]
p. 0295 336 251