Työn tuottavuus kasvaa investoimalla ihmisiin
Työelämän kehittämisstrategian uusimmassa työpajassa syvennyttiin työn tuottavuuden käsitteeseen ja työn tuottavuuden tilaan Suomessa. Aiheeseen johdatti alustuksellaan johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola Suomen Pankista.
Työn tuottavuus on näennäisesti yksinkertainen jakolasku: kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo jaettuna niiden tuottamiseen käytetyillä työtunneilla. Työn tuottavuus kasvaa, kun samalla määrällä työtunteja saadaan aikaiseksi enemmän arvoa, tai jos sama arvo saadaan aikaiseksi vähemmillä työtunneilla. Kun työn tuottavuus kasvaa, kansakunnan elintaso paranee.
Työn tuottavuuden kasvun keskeisiä lähteitä ovat työntekijöiden osaaminen ja uutta tietoa synnyttävä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Nämä mahdollistavat sen, että työtä tehostavia, helpottavia ja nopeuttavia uusia teknologioita voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön. Vaikka koulutus ja tutkimustoiminta ovat parantaneet kehittyneiden maiden edellytyksiä kasvattaa työn tuottavuutta, kasvu on kuitenkin hidastunut erityisesti 2000-luvulla.
Tuottavuus syntyy yrityksissä. Myös julkisella sektorilla on eroja siinä, mikä on organisaation kyky toteuttaa sille annettua palvelutehtävää. Taloustieteilijät ovat havainneet, että taloudessa toimii rinnakkain tuottavuudeltaan hyvinkin erilaisia yrityksiä. Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi joku yritys on tuottavampi kuin toinen, eli miksi jossain yrityksessä työyhteisön aikaansaamisen kyky on parempi kuin toisessa? Tässä tullaan työelämän kehittämisen strategiatyön ydinkysymyksen äärelle.
Työyhteisön aikaansaamisen kykyyn vaikuttavat monet eri tekijät. Strategiaryhmän asiantuntijat ovat aikaisemmissa työpajoissa syventyneet tunnistamaan tekijöitä, jotka punovat yhteen tuottavuuden kasvun ja työyhteisön aikaansaamisen kyvyn. Työskentelyssä on noussut esiin kolme keskeistä menestystekijää: ihmisten vahvuuksiin keskittyvä johtaminen, uudistumiseen kannustava kulttuuri ja osallisuutta edistävä vuorovaikutus. Keskinäinen arvostus ja luottamuksen ilmapiiri mahdollistavat työyhteisön oppimisen ja luovuuden. Ennakkoluuloton suhtautuminen kysymyksiin, erilaisiin ajatuksiin ja ideoihin kannustaa yhteiseen kehittämiseen. Moninaiset näkökulmat parantavat päätöksenteon laatua. Johtamistaitoa on luoda työyhteisön erilaisista tiedoista ja taidoista kilpailuetua tuovia kyvykkyyksiä.
Osallistu keskusteluun
Työelämän kehittämisen strategiatyötä tehdään, jotta Suomessa olisi osaava, hyvinvoiva ja tuottava työelämä vuonna 2035. Kerro meille, millaista työelämä sinusta olisi parhaimmillaan vuonna 2035? Kerro ajatuksistasi 31.12. mennessä. Vielä ehdit vastata myös digitaalisuutta koskevaa kysymykseen, joka avoinna 24.11. asti.
Strategiakeskusteluun toivotaan laajaa osallistumista! Kyselyyn saadut kommentit hyödynnetään strategiaryhmän keskusteluissa ja niistä kerrotaan strategian kotisivuilla.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat asettaneet kansallisen työelämän kehittämisstrategia -hankkeen, jonka tavoitteena on työn tuottavuuden kasvu ja työhyvinvoinnin parantaminen. Nyt asetetun Työelämän kehittämisstrategia -hankkeen tehtävänä on työelämää kehittävän strategian valmistelu ja toimeenpanon käynnistäminen. Hankkeen toimikausi kestää kesään 2026 saakka. Työelämän kehittämisstrategiaa on pohjustettu vuonna 2024 laajalla tutkimuskatsauksella, asiantutijakeskusteluilla sekä nuorten työpajoilla.
Lisätietoja: www.tem.fi/tyoelaman-kehittamisstrategia