Vuodenvaihteen muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla
Opetushallituksesta ja CIMO:sta uusi virasto
Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistyvät 1.1.2017 uudeksi virastoksi. Yhdistäminen on osa hallitusohjelmassa mainittua keskushallinnon virastorakenteen uudistamista.
Laki Opetushallituksesta (voimassa 1.1.2017 alkaen): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160564
Tiedote
***
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen sääntelyä kevennetään
Koulujen ja oppilaitosten työrauhan ylläpitämiseen liittyviä keinoja lisätään sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin liittyviä velvoitteita tehostetaan. Kuraattorin kelpoisuuden saavuttamista helpotetaan.
Tiedote
***
Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisiin yksikköhintoihin muutoksia
Opiskelijaa kohti vahvistettu keskimääräinen yksikköhinta on vuonna 2017 lukiossa 6 145,01 ja ammatillisessa koulutuksessa 10 278,43 euroa. Taiteen perusopetuksessa opetustuntia kohti vahvistettu keskimääräinen yksikköhinta on 76,96 euroa ja kansalaisopistoissa 82,91 euroa.
Tiedote
***
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin muutoksia
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Kilpailukykysopimuksen mukaista lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus huomioidaan vuosien 2017-2019 lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusta laskettaessa.
Tiedote
***
Korkeakoulujen rahoituksessa korostuvat työllistyminen ja strateginen uudistaminen
Valtion perusrahoitusmallit yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on uudistettu ja ne tulevat voimaan vuodesta 2017 alkaen. Uudistetut rahoitusmallit katsovat entistä enemmän tulevaisuuteen, antavat korkeakouluille lisää mahdollisuuksia omien vahvuuksiensa korostamiseen ja tukevat korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen mallissa koulutuksen perusteella myönnetään rahoituksesta 39 %, tutkimuksen perusteella 33 % sekä muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella 28 %. Strategisen rahoituksen osuus nostettiin 12 %:iin kokonaisuudesta. Myös ammattikorkeakoulujen strategisen kehittämisen osuutta perusrahoituksesta vahvistetaan, ja se on nyt 5 %. Samalla sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen tuloksiin perustuvan rahoituksen laskentaan tehdään parannuksia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut kaudelle 2017-2020 on käyty vuoden aikana uuden mallin pohjalta. Vuodesta 2019 alkaen työllisyyskriteerin arviointi muuttuu laadulliseksi (koulutustasoa vastaava työllistyminen).
Tiedote yliopistoista
Tiedote ammattikorkeakouluista
***
Arkistolaitoksen toimintaa parannetaan ja arkistojen digitointia edistetään
Arkistolaitoksen organisaatiota muutetaan. Nykyisestä piirihallintomallista luovutaan. Kansallisarkistosta ja seitsemästä maakunta-arkistosta muodostetaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena toimiva valtakunnallinen viranomainen, jonka nimenä on Kansallisarkisto. Samalla Kansallisarkisto saa oikeuden määrätä, mitä viranomaisten pysyvästi säilytettäviä paperiaineistoja voidaan tuhota digitoinnin jälkeen.
Tiedote
***
Lainauskorvaus nostetaan pohjoismaiselle tasolle
Kirjailijoiden, säveltäjien, kuvittajien ja kääntäjien lainauskorvauksen taso nostetaan 15,6 miljoonaan euroon nykyisestä 9,3 miljoonasta eurosta. Summa on nyt vertailukelpoinen muiden Pohjoismaiden kanssa. Lainauskorvauksia maksetaan tekijöille, jotka luovuttavat teoksensa julkiseen käyttöön lainattavaksi yleisistä kirjastoista. Tekijöiden oikeus lainauskorvaukseen laajenee koskemaan yleisistä kirjastoista tapahtuvan lainaamisen lisäksi teosten lainaamista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista. Korvausoikeus koskee käytännössä painetussa muodossa olevien teosten tekijöitä ja äänitteillä olevien sävellysteosten tekijöitä.
Tiedote
***
Tekijänoikeuksien yhteishallinnointia yhtenäistetään
Uudella lailla pannaan täytäntöön EU:n kollektiivihallinnointidirektiivin säännökset. Suomessa ei ole tekijänoikeuden yhteishallinnointia koskevaa erityislainsäädäntöä, joten direktiivin täytäntöönpano on edellyttänyt uuden lain säätämistä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa sekä luoda yhtenäiset säännöt tekijän- ja lähioikeuksien kollektiiviseen hallinnointiin ja rajat ylittävien musiikin verkkopalveluiden lisensiointiin.
Tiedote
***
Uusi laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta
Laissa määriteltyjen kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden maastavientiin tarvitaan maastavientilupa. Uudessa laissa sääntelyä on selkiytetty ja lupaviranomaisina toimivat Museovirasto ja Kansallisgalleria. Valvontaviranomaisena toimisi lupaviranomaisten ohella Tulli.
Tiedote
***
Uusi nuorisolaki voimaan
Laki vahvistaa nuorten osallisuutta, vaikuttamista ja kuulemista. Laissa nuorilla tarkoitetaan alle 29 -vuotiaita. Laki selkeyttää valtion ja kunnan vastuuta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan johdosta valtionhallinnossa. Nuorisotoimi pysyy kunnan tehtävänä. Laissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisotyön ja -politiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Valtioneuvosto hyväksyy ohjelman, joka neljäs vuosi.
Tiedote