Vuoden 2008 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot Pohjois-Karjalaan ja Helsinkiin

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Lisäksi laatupalkintojen avulla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen tunnettuutta, arvostusta ja vetovoimaa. Ammatillista peruskoulutusta antavat koulutuksen järjestäjät voivat saada laatupalkinnon tunnustuksena toiminnasta ja sen jatkuvasta kehittämisestä, tulosten laadusta sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Laatupalkintojen perustelut

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on 16 Pohjois-Karjalan kunnan omistama koulutuskuntayhtymä. Henkilöstöä sen palveluksessa oli viime vuoden lopulla 1043, joista opettajia 626 ja muuta henkilöstöä 371. Lisäksi sen palveluksessa oli 46 projekteissa työskentelevää henkilöä. Opiskelijamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 5 080.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on vahva alueellinen ja maakunnallinen vaikuttaja. Koulutuskuntayhtymän toimintaan osallistuu paljon alueellisia päätöksentekijöitä. Johtajat pitävät aktiivisesti yhteyttä keskeisiin asiakas- ja sidosryhmiin, ja heillä on kiinteät yhteydet maakunnallisiin toimijoihin.

Koulutuskuntayhtymässä on vahvaa strategista ja tulevaisuuteen suuntautunutta johtajuutta. Strategian suunnittelussa sekä määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa ovat mukana maakunnalliset ammatillisen koulutuksen ohjausryhmät ja koulutusala- ja opintoalakohtaiset tiimit, opiskelija- ja työelämäasiakkaat, oppilaitokset, henkilöstön edustajat ja johtokunnat.

Koulutuskuntayhtymän suorituskykyä seurataan tavoitteellisesti ja määrätietoisesti. Suorituskyvylle asetetaan tavoitteita, ja tuloksia mitataan vuosittain kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasoilla. Tuloksellisuus ja itsearviointi -viitekehys on keskeinen osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja vuotuista toiminnan ja talouden suunnittelu- ja arviointiprosessia. Koulutuskuntayhtymän esittämät tulokset ovat hyvällä tasolla. Monien tulosten osalta tavoitteet on myös saavutettu. Vertailutietoja muihin oppilaitoksiin on esitetty, ja tulokset ovat olleet suhteessa niihin hyviä. Työelämä- ja sidosryhmäpalautetta voitaisiin kuitenkin kerätä ja hyödyntää nykyistä kattavammin ja järjestelmällisemmin. Vertailutiedon kattavuutta voitaisiin myös lisätä.

Koulutuskuntayhtymä on tehnyt määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti laatutyötä. Monipuolisen kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on ollut toimintatapojen yhtenäistäminen ja sisäisen yhteistyön edistäminen. Maakunnalliset ohjausryhmät ja koulutusalakohtaiset tiimit ovat hyviä esimerkkejä tätä tukevista rakenteista. Yhtenäistämisen rinnalla on toimintatapojen soveltamisessa kuitenkin tilaa tilannekohtaiselle harkinnalle. Erityisteemana olevaa työssäoppimisen prosessia on tavoitteellisesti yhtenäistetty, ja eri osapuolet olivat arvioinnin perusteella tyytyväisiä työssäoppimisen toteuttamiseen.

Kumppanuudet on valittu siten, että ne tukevat strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kumppanuusverkosto on laaja, ja yhteistyö on ollut pitkäjänteistä. Kumppanuudet antavat lisäarvoa eri osapuolille. Nivelvaiheen yhteistyötä kehitetään alueen yhteistyöryhmässä.

Hanketoiminta on tukenut hyvin perustehtävän toteuttamista. Muun muassa Taitaja- ja kummiluokkatoiminnalla on vahvistettu yhteistyötä yritysten kanssa.

Opiskelijoiden ryhmäyttämiseen ja tukemiseen opiskelun aloitusvaiheessa on kiinnitetty määrätietoisesti huomiota. Opiskelijoiden keskeyttämisaste on ollut valtakunnallisestikin tarkasteltuna erittäin alhainen. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja opiskelijoiden välistä yhteistoimintaa on edistetty muun muassa perustamalla maakunnallinen opiskelijakunta. Vuorovaikutusta koulutuskuntayhtymän sisällä on edistetty myös johdon katselmuspäivillä.

Erityisteeman toteutuminen

Arviointikäynnin perusteella työssäoppimisen järjestäminen on hyvin toteutettu. Työssäoppimisen prosessia on tavoitteellisesti yhtenäistetty. TOP-palvelu tukee yhtenäistämistä. Verkko-oppimispäiväkirja toimii ohjaamisen välineenä. Kehittämisalueena on TOP-portaalin käytön tukeminen ja käytön kattavuuden lisääminen. Kehittämisalueita ovat myös työssäoppimisen opiskelija- ja työelämäpalautteen järjestelmällinen kerääminen ja hyödyntäminen sekä työpaikkaohjaajakoulutuksen tavoitteellinen toteuttaminen.

Opettajien työelämäjaksoille ja työkierrolle on asetettu tavoitteet. Opettaja itse asettaa jaksolle oppimistavoitteet, ja sen jälkeen ne hyväksytetään esimiehellä. Opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen ei ole vielä täysin toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Opettajien työelämäjaksoilla saadun kokemuksen ja tiedon hyödyntämiselle ja levittämiselle on asetettu tavoitteet, mutta tähän ei ole kehitetty riittävästi järjestelmällisiä toimintatapoja. Tiedon hyödyntäminen ja levittäminen ei ole kaikilta osin toteutunut tavoitteen mukaisesti.

Koulutuskuntayhtymässä on toteutettu monia parantamistoimia arviointitulosten pohjalta. Esimerkiksi organisaatiorakennetta ja tehtäviä on arviointien tulosten pohjalta selkiinnytetty koulutusalakohtaisten ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän ja näiden tiimien vetäjien osalta. Yhtenäisiä toimintatapoja on kehitetty koko koulutuskuntayhtymään, ja henkilöstöä ja johtoa on koulutettu.

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-Instituutti (Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö)

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-Instituutti (SLK) on vuonna 1999 kahdesta eri oppilaitoksesta muodostettu liiketalouden ja hallinnon sekä tietojenkäsittelyn ammatillista perus- ja lisäkoulutusta tarjoava oppilaitos. Sen edeltäjät ovat vuonna 1898 perustettu Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja vuonna 1970 perustettu ATK-instituutti. Oppilaitosta ylläpitää Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö. Oppilaitoksessa työskentelee päätoimisesti 67 opettajaa ja 29 hallintotehtävissä olevaa. Opiskelijoita ammatillisessa peruskoulutuksessa oli syksyllä 2007 yhteensä 1 301.

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-Instituutti on tehnyt pitkään tavoitteellista laatutyötä. Oppilaitoksen laadunhallinnalle ja laadun kehittämiselle on luonteenomaista vahva, kiinteä yhteistyö työelämän kanssa, henkilöstön sitoutuminen (SLK-henki), omistajien vahva rooli strategisessa kehittämisessä ja saadun palautteen aktiivinen käyttö toiminnan laadun edelleen kehittämisessä. Esimerkkinä aktiivisesta arviointipalautteeseen reagoinnista on organisaatiorakenteen ja prosessien muuttaminen niin, että ne tukevat entistä paremmin pedagogista johtajuutta.

SLK:n strategista suunnittelua on tehty määrätietoisesti. Strategiaa kehitetään säännöllisesti, ja se on laadittu koko henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Hallintoelimissä toimii SLK:n strategisesti merkittäviä kumppaneita, ja näiden osallistumista käytännön strategiatyöhön on lisätty. Oppilaitos reagoi herkästi toimintaympäristön muutoksiin. Oppilaitos on valmistautumassa fuusioon Helsinki Business Collegen (HBC) kanssa. Yhdistymisen tavoitteena on pystyä vastaamaan elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin ja tarjota opiskelijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet erikoistumiseen opinnoissa.

SLK:lla on laajat kansalliset ja kansainväliset kumppanuussuhteet. Työelämäyhteistyö on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja kumppanuussopimuksiin perustuvaa. Kumppanuuksille asetetut tavoitteet tukevat oppilaitoksen ydinprosesseja.

Opiskelijoiden oppimisen tukemiseen on käytössä erilaisia, hyviä toimintatapoja. Tarjolla on tukipalveluita, opettajatutor, kotiväen illat ja keskenjääneiden opintojen oppituvat. Opiskelijat työllistyvät hyvin ja sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin. Läpäisyaste on tarkastelujaksolla kuitenkin ollut melko heikko.

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-Instituutti on haluttu työpaikka. Henkilöstöä kannustetaan ja tuetaan monipuolisesti osaamisensa kehittämiseen. Henkilöstön on mahdollista osallistua koulutukseen tavoitteiden mukaisesti ja kehittämiskeskusteluihin pohjautuen. Työelämäjaksoille osallistuminen on kuitenkin ollut kolmen viime vuoden aikana vähäistä.

Erityisteeman toteutuminen

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-Instituutilla on kiinteät yhteydet alan työelämään. Työelämäkumppaneiden kanssa tehdään kumppanuussopimuksia. Oppilaitoksessa toimii harjoitusyrityksiä, joilla on kummiyritys. Lisäksi on perustettu SLK-palvelut Oy, jossa opiskelijat tekevät oppimistehtäviä yritysten toimeksiannosta.

Työssäoppimisen prosessia ja toimintatapoja on kehitetty aktiivisesti saadun palautteen pohjalta. SLK-Rekry-tietokanta sisältää tiedot oppilaitoksen laajasta työssäoppimispaikkojen verkostosta, ja siellä olevat tiedot avoimista työpaikoista ovat opiskelijoiden käytettävissä. Opiskelija- ja työelämäpalautteen järjestelmällinen kerääminen ja palautteen hyödyntäminen sekä sähköisen järjestelmän käytön tehostaminen ovat kehittämisalueita. Työpaikkaohjaajakoulutuksen työpaikkalähtöistä toteuttamista ja työssäoppimispaikkojen tukemista on myös tarpeen tehostaa.

SLK:ssa työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat keskeinen prosessi. Ammattiosaamisen näytöt on viety osaksi työssäoppimista. Työpaikkojen näkökulma on otettu hyvin huomioon ammattiosaamisen näyttöjen suunnitellussa ja toteuttamisessa.
_ _ _

Lisätietoja:
- opetusneuvos Tarja Riihimäki (opetusministeriö), puh. (09) 160 77316 tai 040 761 9402