Uskonnonvapauslaki voimaan elokuussa - hautaustoimilaki tammikuussa
Uusi uskonnonvapauslaki tulee voimaan 1.8.2003 ja hautaustoimilaki 1.1.2004. Uskonnonvapauslain uudistamiseen liittyvä kirjanpitolain muutos tulee kuitenkin voimaan 1.8.2006. Hallitus esitti lakien vahvistamista torstaina 5. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina.
Uusi uskonnonvapauslaki korvaa vuodelta 1922 peräisin olevan uskonnonvapauslain. Lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Laissa säädetään mm. rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista. Lakiin sisältyy säännöksiä, jotka koskevat mm. jäsenyyttä uskonnollisessa yhdyskunnassa, menettelyä liityttäessä uskonnolliseen yhdyskuntaan ja siitä erottaessa, valaa ja vakuutusta sekä kokoontumislain soveltamista uskonnon julkiseen harjoittamiseen. Myös perusopetus- ja lukiolain uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta koskeviin säännöksiin tehdään eräitä muutoksia.
Lain voimaantulosta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen uskonnonvapauslaissa ei enää estetä henkilöä kuulumasta samanaikaisesti useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan. Yhdyskunnat päättävät itse, voivatko niiden jäsenet kuulua myös muihin yhdyskuntiin. Myös eroamiseen liittyvästä kuukauden harkinta-ajasta sekä eroamisilmoituksen henkilökohtaisuuden vaatimuksesta luovutaan. Lapsen uskonnollinen asemaei enää automaattisesti määräydy huoltajien uskonnollisen aseman mukaan, vaan lapsen liittyminen uskonnolliseen yhdyskuntaan tai siitä eroaminen perustuu erilliseen huoltajien tahdonilmaisuun. Lapsen itsemääräämisoikeus laajenee siten, että 12 vuotta täyttäneen lapsen uskonnollista asemaa voidaan muuttaa vain lapsen suostumuksella. Nykyiseen tapaan 18 -vuotias voi itsenäisesti päättää uskonnollisesta asemastaan. Silloin kun henkilö on velvollinen vannomaan valan tai antamaan vakuutuksen, hän voi itse valita näiden vaihtoehtojen välillä riippumatta siitä, onko hän jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Myös uskonnonopetukseen tulee muutoksia. Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas osallistuu enemmistön uskonnonopetukseen vain, jos hän siihen erikseen ilmoittautuu. Perusopetus- ja lukiolaissa tunnustuksellisen uskonnonopetuksen käsite korvataan oman uskonnon opetuksen käsitteellä. Oppilaalla on edelleen oikeus saada oman uskontonsa opetusta ja velvollisuus osallistua mainittuun opetukseen. Evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä.
Myös rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan autonomiaa lisääntyy. Niiden järjestysmuotoon ja hallintoon sovelletaan osittain yhdistyslakia. Yhdyskunnan perustamiseen vaaditaan nykyiseen tapaan vähintään 20 henkilöä. Rekisteriviranomaisen tehtävät siirtyvät opetusministeriöltä ja Väestörekisterikeskukselta Patentti- ja rekisterihallitukselle. Opetusministeriön yhteyteen perustetaan neljän vuoden toimikausiksi kolmijäseninen asiantuntijalautakunta, joka antaa lausunnon siitä, vastaavatko perustettavan yhdyskunnan tarkoitus ja toimintamuodot laissa säädettyä määritelmää. Rekisteröity yhdyskunta ja sen paikallisyhteisö ovat aina kirjanpitovelvollisia.
Uusi hautaustoimilaki korvaa uskonnonvapauslain hautaustointa koskevat säädökset
Uudella hautaustoimilailla korvataan uskonnonvapauslain hautaustointa koskevat säädökset. Lailla pyritään edistämään uskonnon ja omantunnon vapauden käytännön toteutumista hautaustoimessa sekä turvaamaan vainajan muiston kunnioittamiseen liittyvien pieteettinäkökohtien huomioon ottamista. Lain keskeisiä lähtökohtia ovat arvokkuuden ja kunnioittavuuden vaatimukset ruumiin ja tuhkan käsittelyssä sekä hautausmaan hoidossa. Hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia.
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat toimivat jatkossakin yleisinä hautausmaina, joilta myös kirkkoon kuulumaton vainaja on oikeutettu saamaan hautasijan. Pyydettäessä hautasijan voi saada erityiseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Hautaustoimessa perittävien maksujen perusteiden tulee yleisellä hautausmaalla olla kaikille samat.
Yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden hautausmaiden sekä yksityisen haudan perustamiseen tarvitaan jatkossakin lääninhallituksen lupa. Hautausmaan lakkauttaminen ja alueen käyttö muihin tarkoituksiin on pääsääntöisesti mahdollista aikaisintaan sadan vuoden kuluttua viimeisestä hautaamisesta. Krematorion voi edelleen perustaa lääninhallituksen luvalla. Vainajan tuhkan sijoittamisessa lähtökohtana on, että sijoitustavan tulee olla pysyvä, ja tuhkan sijoittamiseen on oltava alueen omistajan tai haltijan suostumus. Krematorion ylläpitäjälle tulee ilmoittaa kirjallisesti, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto lääninhallituksen luvalla on mahdollista vain erityisen painavista syistä.
Sodissa, luonnonkatastrofeissa, suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa tai muissa vastaavissa olosuhteissa kuolleiden hautaamisessa voidaan poiketa hautaustoimilain säännöksistä, jos sitä edellyttävät olosuhteet.
-- -- --
Lisätietoja:
- hallintojohtaja Håkan Mattlin, puh. (09) 160 77430
- vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck, puh. (09) 160 77322
- ylitarkastaja Joni Hiitola, puh. (09) 160 77903
- lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen, puh. (09) 160 77262 (uskonnon ja elämänkatsomustiedon osalta)