Työryhmä: Työnjohtokoulutukseen useampia väyliä

Työmarkkinoilta poistuu lähivuosina useita tuhansia työnjohtotehtävissä olevia. Työnjohtajien rekrytointitarve kasvaa suureksi erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa, mutta myös monilla palvelualoilla. Työelämään tulevat nuoret ikäluokat eivät riitä korvaamaan eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa poistumaa, vaan työnjohtotehtäviin tulee rekrytoida myös työelämässä olevia henkilöitä. Samalla työnjohtokoulutuksen vetovoimaa olisi lisättävä. Työnjohtokoulutuksen nykytilaa, teollisuuden ja rakentamisen osaamistarpeita sekä koulutettavien määrällisiä kehittämistarpeita pohtinut työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle perjantaina.

Työnjohtokoulutusta tulee työryhmän mukaan järjestää siten, että koulutustaustaltaan ja työkokemukseltaan erilaiset henkilöt voivat hankkia joustavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla toimialansa työnjohtotehtävissä tarvittavaa osaamista. Työnjohtotehtäviin tulee kaikilla toimialoilla voida kouluttautua sekä ammattikorkeakouluissa että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Työryhmä toteaa, että työnjohtoon liittyvien koulutustarpeiden tyydyttäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Julkisen koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen ohella tarvitaan myös yritysten ja työpaikkojen rahoittamaa ja järjestämää koulutusta. Lisäksi työelämälähtöisiä koulutusmalleja on kehitettävä edelleen ja työnantajien roolia työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisen edellytysten turvaamisessa kasvatettava.

Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta - erityisesti lisä- ja täydennyskoulutuksesta - tulee työryhmän mukaan kehittää nykyistä vahvempi väylä työnjohtotehtävissä edellytettävän osaamisen hankkimiseen. Erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta tulee kehittää siten, että se antaa riittävän vahvan perustan osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittua työnjohto-osaamista. Työryhmä toteaa myös, että oppisopimuskoulutusta työnjohtokoulutuksen toteuttamismuotona on vahvistettava huolehtimalla koulutuksen riittävästä tarjonnasta sekä työpaikalla tapahtuvan opiskelun edellytyksistä. Oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen tarjontaa on lisättävä työelämän tarpeen mukaisesti.

Erikoisammattitutkintojen ohella on tarpeen kehittää myös ammatillisen peruskoulutuksen ja sen jälkeisen riittävän työkokemuksen pohjalle rakentuvia jatkokoulutusohjelmia ja -tutkintoja, jotka mahdollistaisivat ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien osaamisen yhdistämisen. Uusilla koulutusmuodoilla vastattaisiin alakohtaisiin työnjohdollisiin osaamistarpeisiin sekä kelpoisuusvaatimuksiin.

Jatkokoulutusohjelmien ja -tutkintojen toteuttamisesta vastaisivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutus tulisi suunnitella ja toteuttaa ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien, työelämän ja muiden keskeisten sidosryhmien yhteistyönä. Yhteisesti toteutetussa koulutuksessa tulisi myös sopia periaatteista, joiden mukaisesti suoritettuja opintoja voidaan tarvittaessa lukea hyväksi ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.

Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalla on vuodesta 1997 voinut suorittaa tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen, jonka toteutustapa on muuhun insinöörikoulutukseen verrattuna käytännönläheisempi. Useimmissa muissakin ammattikorkeakoulututkinnoissa, esimerkiksi tradenomin ja restonomin tutkinnoista, on esimiestyöhön valmentavia opintosisältöjä. Työryhmä toteaa kuitenkin, että ammattikorkeakoulujen tutkintoja ja etenkin tuotantopainotteista insinöörikoulutusta tulee edelleen kehittää siten, että ne antavat nykyistä laajemmin mahdollisuuksia hankkia työnjohtotyöhön liittyvää osaamista.

Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen käytäntöpainotteisuutta ja työelämäläheisyyttä tulee työryhmän mukaan vahvistaa. Opetussuunnitelmia on kehitettävä niin, että ne painottuvat enemmän tuotannon, huollon, ylläpidon, rakentamisen ja teknisten palvelujen sisältöihin. Tärkeitä ovat myös ihmisten ja tuotannon johtamistaidot sekä teknistaloudelliset ja yleiset työelämävalmiudet.

Tuotantopainotteista insinöörikoulutusta on työryhmän mukaan kehitettävä siten, että harjoittelu ja työpaikkaopinnot muodostavat opiskelijan ammatillista kehittymistä tukevan jatkumon. Opintojen alkuvaiheeseen sijoitetuilla työpaikkaopinnoilla voidaan varmistaa tutkinnon suorittajien riittävän vahva käytännön työelämätuntemus toimialaltaan ja sitouttaa opiskelijat tuotantopainotteiseen koulutukseen. Myöhemmissä työpaikkaopinnoissa opiskelijan on tarkoitus päästä opiskelemaan työnjohto- ja toimihenkilötason työntehtäviä. Työryhmä suosittaa, että työpaikalla tapahtuvan opiskelun sisältöjen suunnittelua, opintojen ohjausta ja arviointia kehitetään edelleen tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tulee edistää järjestämällä työpaikkaohjaajakoulusta sekä ohjaaville opettajille että työpaikkojen edustajille.

Työryhmän muistioon liittyy yksi eriävä mielipide.

-- -- --

Julkaisu (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:10) on luettavissa julkistamisen jälkeen osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2006/tr10/tr10.pdf

Lisätietoja: ylitarkastaja Anne-Mari Sund, puh. (09) 160 77023, opetusneuvos Mika Tammilehto, puh. (09) 160 77316