Työryhmä: Oppisopimuskoulutuksesta vahvempi työllistymisen tukimuoto
Opetusministeriön työryhmä on pohtinut oppisopimuskoulutuksen käyttöä työttömien työmarkkinoille sijoittumisen tukimuotona. Oppisopimuskoulutusta on käytetty varsin runsaasti työttömien ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työelämään siirtymismuotona. Koulutus on pääasiallisesti kohdistunut lyhyen aikaa työttöminä olleisiin. Heidän osaltaan se on osoittautunut tehokkaaksi työllistämismuodoksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus oppisopimuskoulutettavista on pysynyt varsin pienenä.
Työryhmän mukaan oppisopimuskoulutukseen tulee voida kytkeä nykyistä enemmän koulutusta edeltäviä julkisia työvoimapalveluita (esim. työnhakupalveluita, työharjoittelua, työkokeilua, ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluita), joilla parannetaan opiskeluvalmiuksia ja alennetaan oppisopimuskoulutukseen osallistumiskynnystä. Palveluiden sisällöt ja laajuus tulee suunnitella ja toteuttaa paikallisesti opiskelijoiden ja työnantajien yksilölliset tarpeet huomioiden. Koulutusta edeltävien tukipalveluiden ohella on parannettava oppisopimuskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta opiskelijan oppimisen ja ammattitaidon kehittymisen tukemiseksi.
- Oppisopimuskoulutuksesta jajulkisista työvoimapalveluista räätälöidyt palvelukokonaisuudet ovat tehokas keino vahvistaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia ja edistää heidän työllistymistään, toteaa opetusministeri Tuula Haatainen.
- Toimivat palvelukokonaisuudet eivät synny ilman paikallistason yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen järjestäjien, työvoimatoimistojen sekä muiden sidosryhmien välillä. Paikallista yhteistyötä tulisi edistää esimerkiksi vuosittain laadittavilla toimeenpano-ohjelmilla, jotka pohjautuvat paikallisiin työllisyys- ja elinkeinostrategioihin tai vastaaviin. Niiden puitteissa voidaan sopia paikallisesti yhteisistä linjauksista ja toimintaperiaatteista oppisopimuskoulutuksen ja siihen liittyvien tukipalveluiden järjestämisessä, jatkoi Haatainen.
Työryhmä selvitti myös oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen määrällisen säätelyn toimivuutta. Työryhmän mukaan nykyisen säätelyjärjestelmän puitteissa on voitu ottaa huomioon koulutustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä eri alueilla ja suunnata koulutustarjontaa tasapuolisesti alueiden kysynnän mukaisesti. Oppisopimusten vuotuista enimmäismäärää tulee kasvattaa edelleen työelämän kysynnän mukaisesti. Jakomenettelyssä tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon koulutuksen laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä paikkojen jakamisen kriteereinä.
Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Timo Lankinen opetusministeriöstä.
- - -
Lisätietoja:
- ylitarkastaja Mika Tammilehto (opetusministeriö), puh. (09) 160 77316