Työryhmä: Nuorten työpajatoiminnan rahoitusmalli kannustaa moniammatillisuuteen ja joustavuuteen
Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa on asetettu selkeät tavoitteet työpajatoiminnan vakinaistamiselle. Vakinaistamista pohtinut poikkihallinnollinen työryhmä esittää mallia, jolla työpajatoiminta voidaan vakinaistaa koko maahan. Työryhmä luovutti muistionsa kulttuuriministeri Tanja Karpelalle tiistaina Helsingissä. Työpajatoimintaa tulisi tukea useasta eri rahoituslähteestä ja sen toimintaa ohjata palveluja tuottavaksi toimijaksi. Rahoitusmallin etuina on, että se voidaan ottaa välittömästi käyttöön ja se turvaisi moniammatillisen, yli sektorirajojen tehtävän työmuodon. Lisäksi se mahdollistaisi joustavan, paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioon ottavan toiminnan sekä antaisi mahdollisuuden valtiolliseen ohjaukseen mm. nuorisotyön harkinnanvaraisen tuen kautta. Työryhmä pitää tärkeänä, että työpajatoiminta säilyttää moniammatillisen työmuotonsa sekä toimii useita sektoreita yhdistävänä toimintana.
Työryhmän mielestä työpajatoiminnan tulee olla asiakaslähtöinen, poikkihallinnollinen palvelumuoto, jossa tavoitteena on asiakkaan kouluttautumis- ja työllistymisvalmiuksien parantaminen sekä itsenäinen, aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus. Toiminnassa tulee yhdistää mukana olevien toimialojen erityisosaaminen palvelujen tuottamisessa. Vakinaisen toiminnan tulee olla moniammatillista ja sillä tulee olla ohjaus- tai johtoryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki työpajatoiminnassa mukana olevat yhteistyötä tekevät hallinnonalat ja tahot.
Työpajatoimintaa tulisi tukea useasta rahoituslähteestä ja työpajatoimintaa ohjata laadukkaita palveluja tuottavaksi toimijaksi. Toiminnan rahoitus koostuisi työpajatoiminnan ylläpitäjän osuudesta, työpajatoiminnan myytävien palvelujen osuudesta, työn myyntituloista, valtioavusta tai muista avoimesti haettavista projektirahoituksista. Esitetty rahoitusmalli ei edellytä lakimuutoksia, joten mallia voidaan toteuttaa välittömästi. Mallia voidaan toteuttaa myös siten, että työpajatoiminnan ylläpitäjä valitsee vain osan tulolähteistä. Rahoitusmallissa ei ole otettu huomioon työpajan asiakkaiden toimeentulokustannuksia, koska ne eivät ole varsinaisen työpajatoiminnan kuluja.
Työhallinto on yksi niistä tahoista, jotka voisivat ostaa työpajatoiminnan palveluja nuorille asiakkailleen. Myös kunnan sosiaalitoimi voisi ostaa työpajalta sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Koulutuksen järjestäjä voisi ostaa työpajalta palveluja oppilaalle tai opiskelijalle. Opetusministeriön nuorisotoimi avustaisi nuoriin kohdistuvaa työpajatoimintaa valtionavulla lääninhallitusten kautta. Harkinnanvarainen avustus myönnettäisiin tulosperusteisesti vuosittain hakemuksesta työpajatoiminnan ylläpitäjälle.
Lisäksi työryhmä määrittelee työpajatoiminnan vähimmäisvaatimukset ensi vuoden aikana. Seuraavalle EU:n rakennerahastokaudelle 2007-2013 esitetään aktiviteeteiksi nuorten sosiaalisen osallisuuden tukemista, jota työtä tehdään mm. nuorten työpajatoiminnassa. Lisäksi työryhmä esittää, että rakennerahastovaroja tulisi voida hyödyntää myös työpajatoiminnan hyvien käytäntöjen levittämiseen niille alueille, joissa niitä ei vielä ole.
-- -- --
Lisätietoja: ylitarkastaja Jaana Hätälä, puh. (09) 160 77228
>> Muistio