Työryhmä: Biotekniikan alalle oma kansallinen strategia
Suomen biotekniikan alan toimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä alan kehittämistarpeita pohtineen työryhmän mukaan. Näin voidaan saavuttaa kansainvälisesti merkittäviä tuloksia ja nostaa suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä. Suomelle on työryhmän mukaan myös saatava kansallinen biotekniikan strategia, jonka laatimisesta vastaa perustettava biotekniikkaneuvosto. Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle perjantaina.
Työryhmä ehdottaa, että neuvoston asettaa opetusministeriö ja siihen nimetään yliopistojen, ministeriöiden, tutkimusorganisaatioiden, rahoittajien ja hyödyntäjien korkeinta johtoa edustavia henkilöitä. Neuvoston tärkein tehtävä on laatia kansallinen biotekniikkastrategia, joka kokoaa yhteen kaikki biotekniikkasektorin toimijat. Strategian avulla voidaan lisätä toiminnan suunnitelmallisuutta sekä poistaa päällekkäisyyksiä laitehankinnoissa ja infrastruktuurien rakentamisessa.
Biokeskustoiminta on nostanut suomalaisen biotekniikan ja -tieteen laatua ja kansainvälistä näkyvyyttä. Työryhmä pitää tärkeänä, että biotekniikan laaja-alaista kehittämistä jatketaan ja alan osaamista vahvistetaan edelleen kohdentamalla erityisrahoitusta biokeskuksissa tehtävään tutkimukseen, tutkijakoulutukseen ja tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen.
Työryhmä toivoo keskuksilta kuitenkin aikaisempaa selvempää profiloitumista sekä enemmän yhteistyötä. Tämä toteutuisi työryhmän mukaan parhaiten perustamalla valtakunnallinen ja kansainvälisesti merkittävä tutkimus- ja kehitystoimintakokonaisuus Biocenter Finland. Keskus kokoaisi yhteen kaikki viisi biokeskusta, biotekniikan tutkimusta harjoittavat sektoritutkimuslaitokset ja ne yliopistojen erillislaitokset, joiden toiminta liittyy biotekniikan alan tutkimukseen. Työryhmä korostaa, että Biocenter Finlandin perustamiseen tulee pyrkiä yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten ja muiden alan toimijoiden oma-aloitteisena yhteistyönä.
Työryhmä ehdottaa, että biotekniikan, molekyylilääketieteen, genetiikan ja epidemiologian tason nostamiseksi perustetaan molekyylilääketieteen tutkimuskeskus Helsingin tai Turun yliopiston yhteyteen. Tutkimuskeskuksen edustama ala otetaan kansalliseksi biotekniikan tutkimuksen painoalaksi. Perustettava keskus verkottuu kansainvälisesti erityisesti Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n ja muissa Pohjoismaissa toimivien alan tutkimuslaitosten ja -ryhmien kanssa. Keskus rakentuu pääosin nykyisten biokeskusten osaamisen, resurssien ja verkostoitumisen varaan.
Työryhmä näki yhdeksi biotekniikan soveltavan toiminnan suurimmista ongelmista on tutkimustulosten siirtämisen akateemisesta innovaatiosta yritysmäiseen tuotekehitystoimintaan. Ongelma syynä on työryhmän mukaan se, että yliopistoympäristöstä puuttuu t&k-toimintaan soveltuva joustava resurssointi ja tarvittava osaaminen tutkimustulosten tuotteistamiseksi. Opetusministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia toimenpidesuunnitelma yliopistoympäristöissä tapahtuvalle tuotekehitystoiminnalle. Työryhmä ehdottaa, että yliopistojen perus- ja jatkokoulutuksessa vahvistettaisiin liiketoiminnan, patentti- ja sopimusjuridiikan sekä markkinoinnin hallintaa.
OECD:n määritelmän mukaan bioteknologia on "tieteen ja teknologian soveltamista eläviin eliöihin tai niiden osiin, tuotteisiin ja malleihin tarkoituksena muuttaa eläviä tai elottomia aineksia tiedon, tavaroiden ja palvelusten tuottamista varten". Esimerkkejä bioteknologian nykyisistä käyttöalueista ovat rokotteet, lääkkeet ja biomateriaalit sekä uudet valmistusmenetelmät, entsyymien käyttö teollisuuden prosesseissa ja kasvien geenimuokkaus. Valtaosa modernin bioteknologian merkittävistä sovelluksista löytyy lääketieteen alalta, jossa sovelluksia on jo aktiivisessa käytössä.
-- -- --
Lisätietoja:
- ylijohtaja Arvo Jäppinen, puh. (09) 160 77220
- opetusneuvos Marja Pulkkinen, puh. (09) 160 77223