Tutkintoon johtava aikuiskoulutus oltava maksutonta

Raportti sisältää selvityksen aikuisopiskelun taloudellisista edellytyksistä, lainsäädännöstä ja ongelmista sekä ehdotuksia taloudellisten edellytysten parantamisesta. Kehittämisehdotukset kohdistuvat opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön sekä vähäisesti valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin. Suuri osa ehdotuksista edellyttää kolmikantaista valmistelutyötä eli myös työmarkkinajärjestöjen mukanaoloa.

Selvitysmies esittää, että tutkintoon johtava koulutus olisi myös aikuisopiskelijalle maksutonta. Muussa aikuiskoulutuksessa voidaan tarvittaessa maksujen kohtuullisuus määritellä prosenttiosuutena kyseisen koulutuksen keskimääräisistä oppilaskohtaisista kustannuksista. Selvitysmies tekee useita kehittämisehdotuksia muun muassa  yliopistojen täydennyskoulutuksen rahoitusta koskeviin järjestelyihin.

Selvitysmiehen mukaan opintoseteli tulee vakinaistaa aikuisopiskelun rahoitusmuotona. Opintoseteli tulee ottaa käyttöön yli 50-vuotiaiden, maahanmuuttajien ja työttömien tietoyhteiskuntataitoja kehittävässä koulutuksessa ja lyhytkestoisessa ammatillista osaamista kehittävässä koulutuksessa sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien lyhytkestoisessa ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi opintoseteliä tulisi voida käyttää eräissä tapauksissa esim. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen opintomaksuihin. Opintosetelikokeilu on ollut käynnissä aikuisopiskelun rahoitusmuotona vuodesta 2000. Valtion vuoden 2004 talousarvioesityksessä todetaan, että ratkaisut opintosetelin käyttöönotosta tehdään vuoden 2004 aikana.

Työmarkkinaosapuolten hallinnoiman Koulutusrahaston toimialaa tulisi laajentaa. Koulutusrahasto voisi myöntää yrityksille lainoja henkilöstökoulutuksen tarpeisiin. Lainoja tai avustuksia myönnettäisiin yritysten henkilöstökoulutukseen myös henkilöstön irtisanomisten välttämiseksi ja yritysjärjestelyjen yhteydessä. Lainat rahoitettaisiin Työttömyysvakuutusrahastosta.

Opintojen aikaisen toimeentulon riittävyyden ja kattavuuden parantamiseksi ehdotetaan tarkistuksia mm. työssä olevaa aikuisväestöä koskevaan aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin sekä työttömän omaehtoista opiskelua koskevaan koulutuspäivärahalainsäädäntöön. Koulutuksessa olevan henkilön tulee saada jatkaa koulutustaan aikuiskoulutustuella silloinkin, kun hänet irtisanotaan tai määräaikainen työsuhde päättyy. Aikuiskoulutustuen työhistoriavaatimus tulisi 1.8.2004 alkaen lyhentää nykyisestä kymmenestä vuodesta viiteen. Tukeen oikeuttaviksi tulee ottaa myös eräät vapaan sivistystyön opinnot.

Koulutuspäivärahaa tulee kehittää siten, että etuuden saamisen edellytyksenä olevien työttömyyspäivien määrä lyhennettäisiin nykyisestä 28:sta 21 päiväksi ja että koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteenlaskettu enimmäiskesto olisi 521 päivää. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotut saisivat välittömästi oikeuden koulutuspäivärahan saamiseen. Selvitysmies esittää myös harkittavaksi koulutustukea, koulutuspäivärahaa ja aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön yhtenäistämistä.

Aikuisten koulutustason kohottamiseen tähtäävässä Noste-ohjelmassa koulutettaville tulee luoda oma määräaikainen tuki.

Verohallituksen ohjetta koulutusmenojen käsittelystä tulee uudistaa siten, että ammattitaidon säilyttämiseen, ylläpitämiseen ja sitä lisäävään koulutukseen liittyviä koulutuskustannuksia käsitellään tulonhankkimiskustannuksina.

Selvitysmiehen työn tukena toimi opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppisen johdolla laaja asiantuntijaryhmä.

>> Loppuraportti
>> Väliraportti

Lisätietoja: selvitysmies, tohtori Pentti Arajärvi, p. (09) 661 133, hallitussihteeri Merja Leinonen, opetusministeriö, p. (09) 1607 7203 ja johtaja Marita Savola, opetusministeriö, p. (09) 1607 7315