Tekniikan alan korkeakoulutuksen aloituspaikkoja vähennettävä ja opetusta keskitettävä
Tekniikan alan korkeakoulutusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa selvittänyt työryhmä esittää opetusministeriölle, että alan koulutusyksikköjen ja koulutusohjelmien määrää vähennetään ja koulutusta ja tutkimusta keskitetään suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin. Työryhmän mukaan tekniikan alalla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on nykyisellään liian pieniä yksiköitä. Työryhmä luovutti raporttinsa maanantaina 15.8. opetusministeri Tuula Haataiselle. Työryhmää johti johtaja Yrjö Neuvo.
Työryhmä pitää nykyisiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekniikan alan valmistujamääriä sopivina. Sopiva aloituspaikkamäärä tekniikan yliopisto-opinnoissa on kandidaattiohjelmiin noin 3 200 ja maisteriohjelmiin tämän lisäksi noin 300. Yliopistojen tohtorikoulutuksen tavoitteena tulisi olla noin 15 prosentin osuus diplomi-insinöörin tutkintojen määrästä, eli 400 tekniikan tohtorin tutkintoa vuosittain. Ammattikorkeakoulujen tekniikan perusopintojen aloituspaikkoja on esityksen mukaan vähennettävä viiden vuoden aikana 1 400:lla.
Yliopistot
Yliopistojen tekniikan alan taloudellisia resursseja on lisättävä. Lisärahoitus tulisi kohdistaa ensisijaisesti kandidaattivaiheen opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseen. Tärkeimpänä tavoitteena on opetusryhmäkokojen pienentäminen. Tavoitteena on peruskurssien maksimikoon pienentäminen kaikkialla alle sadan. Uudistuksella tehostettaisiin kandidaattivaiheen opetusta ja nopeutettaisiin opintoja.
Opetusresursseja tulee yliopistoissa lisätä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana yliopistoihin tulisi saada 180 tekniikan alan opettajaa lisää.
Yliopistojen tekniikan alan kandidaattivaiheen koulutusohjelmia tulisi vähentää nykyisestä. Työryhmän mukaan koulutusohjelmarakenne on sekava.
Yliopistojen tulee kehittää johtamisjärjestelmiään ja ammattimaista johtamista. Tämä edellyttää, että yliopistojen hallitukset koostuisivat pääosin erilaisia sidosryhmiä edustavista ulkopuolisista jäsenistä, ja rehtoraatti sekä virkajohto (mm. hallintojohtaja) ovat vastuussa hallitukselle.
Ammattikorkeakoulut
Työryhmä esittää, että ammattikorkeakoulujen osalta valtion tulisi ottaa rahoitustaan vastaava ylläpitäjärooli. Valtio voisi suurimpana ylläpitäjänä hallita ammattikorkeakouluverkostoa ja tavoitteiden asettelua kokonaisvaltaisemmin.
Ammattikorkeakouluja ja niiden toimipisteitä tulisi työryhmän mielestä vähentää huomattavasti. Opetusministeriön tulisi laatia vähintään viiden ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutusyksikön lopettamissuunnitelma. Lopetettavien yksiköiden tehtävät ja resurssit tulisi siirtää vaikuttavammille ja tehokkaammille yksiköille. Uudistus ei estä kehitystyön ja täydennyskoulutuksen kohdentamista myös muille paikkakunnille, vaan parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.
Työryhmän mukaan koulutusohjelmia on ammattikorkeakouluissa liian paljon. Se esittää, että ammattikorkeakoulun perusopinnoissa tekniikan alan koulutusohjelmien nimikkeiden nykyistä määrää (30) pitää vähentää. Noin 15 koulutusohjelmaa riittää perustutkinnossa. Ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusta pitää suunnitella ja kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Molemmat korkeakoulusektorit
Työryhmä katsoo, tekniikan alan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja koulutustoimintaa tulisi kehittää ja suunnata Suomen talouden vahvoille toimialoille, kuten tieto- ja viestintä-, metsä-, rakennus- sekä metallialalle. Alan koulutuksen ja tutkimuksen tulee olla kansainvälistä huipputasoa. Yliopistojen resurssoinnista on huolehdittava sen mukaisesti. Rahoituksesta päätettäessä tulisi tieteellisten kriteerien lisäksi ottaa huomioon tutkimuksen yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen vaikuttavuus.
Niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutuksessa tulee panostaa enemmän opetusmenetelmien kehittämiseen ja opiskelijoiden motivaation parantamiseen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi toimittaa opiskelumateriaalinsa internetiin julkisesti saataville kuten kansainvälisissä huippuyliopistoissa.
Tasokkaiden ulkomaisten tutkijoiden rekrytoinnille Suomeen ja kansainväliselle yhteistyölle luodaan mahdollisuuksia tutkimuksen perusrahoitusta lisäämällä ja tutkimusyksikköjen kokoa kasvattamalla. Vuoteen 2012 mennessä ulkomaisten tutkijoiden osuudeksi tekniikan alan yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstöstä tulisi saada vähintään 15 prosenttia. Ulkomaisia tutkijoita hyödynnetään opetuksessa ja opinnäytteiden ohjauksessa. Suomalaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden useamman kuukauden opintojakso ulkomailla tulisi saada yleistymään.
Työryhmä esittää myös EU:n ulkopuolelta tulevilta ulkomaisilta tutkinto-opiskelijoilta lukukausimaksun perimistä.
- - -
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, johtaja Yrjö Neuvo (Nokia), puh. 07180 45741
- työryhmän sihteeri, erikoissuunnittelija Matti Hosia (TKK), puh. 050 560 5317
- (yliopistot): johtaja Markku Mattila (opetusministeriö), puh. (09) 160 77230, 040 820 3246
- opetusneuvos Ari Saarinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77312
- (ammattikorkeakoulut): opetusneuvos Hannu Sirén (opetusministeriö), puh. (09) 160 77239
- ylitarkastaja Tarmo Mykkänen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77330
Työryhmän muistio (Teknillistieteellisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen raportti) on luettavissa julkistamisen jälkeen opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr19/tr19.pdf