Struven ketjua esitetään Unescon maailmanperintöluetteloon

Valtioneuvosto esitti torstaina uutena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon ns. Struven kolmiomittausketjua. Suomen osalta kohteeseen on valittu kuusi ketjun pistettä, jotka sisältyvät kymmenen valtion (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova) yhteisesitykseen. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan historiaa ja maailmanperintöluettelossa aliedustettua kohdetyyppiä. Struven kolmioketju (Struve Geodetic Arc) on rakennettu ja mitattu vuosina 1816 - 1855. Mittauksen avulla selvitettiin maan muotoa ja kokoa. Mittaukset suoritettiin perinteisiä kolmiomittauksen menetelmiä käyttäen. Astemittauksen suunnittelija ja suurelta osin käytännön toteuttaja oli saksalainen tähtitieteilijä F. G. W. Struve. Ketjun pohjoisin piste sijaitsee Norjassa ja eteläisin Mustallamerellä yli 2 800 km:n päässä. Ketju ja sen avulla saadut tarkat mittaustulokset ovat olleet perustana alueen kartoitustöille aina 1900-luvun puoliväliin asti. Struven ketjun yhteensä 265 pisteestä 83 eli noin kolmasosa sijaitsee Suomen alueella ja ketju kulkee halki Suomen lähes 1 000 kilometrin matkalla. Maailmanperintöesitykseen on näistä valittu kuusi pistettä (suluissa uusi nimi ja sijaintikunta): Svartvira (Mustaviirin saari, Pyhtää), Porlom II (Tornikallio, Lapinjärvi), Puolakka (Oravivuori, Korpilahti), Tornea (Alatornion kirkko, Tornio), Avasaksa (Aavasaksa, Ylitornio) ja Stuoroivi (Stuorrahanoaivi, Enontekiö). Suomen osalta kohteeseen valitut kuusi pistettä ovat Alatornion kirkon tornia lukuun ottamatta muinaismuistolaissa tarkoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suomesta Unescon maailmanperintöluetteloon on merkitty viisi kulttuuriperintökohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue. Suomella ei ole maailmanperintöluettelossa luonnonperintöä edustavia kohteita. Unescon yleissopimuksen mukaan jäsenvaltion tulee toimittaa maailmanperintökomitealle inventointi eli ns. aieluettelo alueellaan sijaitsevista, yleismaailmallisesti arvokkaina pitämistään kulttuuri- ja luonnonperintöön kuuluvista kohteista. Aieluetteloon sisältyviä kohteita voidaan myöhemmin esittää merkittäväksi maailmanperintöluetteloon. Suomessa aieluettelon valmistelusta kulttuuriperintökohteiden osalta vastaa Museovirasto ja luonnonperinnön osalta ympäristöministeriö. Kulttuuriperinnön osalta aieluetteloon sisältyvät Pattijoen kastelli Raahesta, Hauensuolen kalliopiirrokset Hangosta, Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinasta, Ukonsaari Inarista, Paimion sairaala (ent. Paimion parantola) sekä Struven kolmioketju. Luonnonperinnön osalta aieluetteloon sisältyvät Merenkurkun maankohoamisrannikon saaristo (Kvarken) sekä Saimaan - Pielisen järvialue. Aieluetteloa täydennetään ja tarkistetaan säännöllisesti, vähintään kymmenen vuoden välein. Unescon Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta, maailmanperintösopimus, hyväksyttiin vuonna 1972, ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987. Sopimuksen tavoitteena on suojella ihmiskunnan yhteistä kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sopimusvaltioiden edustajista muodostuva, vuosittain kokoontuva maailmanperintö-komitea päättää kohteiden ottamisesta maailmanperintöluetteloon. Komiteaa avustaa kaksi neuvoa-antavaa elintä, ICOMOS (International Council on Monuments and Sites) sekä IUCN (The World Conservation Union), joiden tehtävänä on tehdä arvio maailmanperintöluetteloon esitettävistä kohteista ja antaa sen perusteella suositukset maailmanperintökomitealle. -- -- -- Lisätietoja: - kulttuurisihteeri Päivi Salonen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77431 - erityisneuvonantaja Satu Heikkinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77363 - Struven ketju: yli-insinööri Pekka Tätilä (Maanmittauslaitos, http://www.maanmittauslaitos.fi), puh. 020 541 5593 - kulttuuriperintö: tutkija Margaretha Ehrström, puh. (09) 4050 9418 ja yli-intendentti Marianne Schauman-Lönnqvist, puh. (09) 4050 9252 (Museovirasto, http://www.nba.fi/fi/mpaieluettelo) - luonnonperintö: ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander (ympäristöministeriö, http://www.ymparisto.fi/ajankoht/tiedote/ym/tied2004/ym0412.htm), puh. (09) 1603 9333 - Metsähallitus: http://www.metsa.fi