Strateginen ajattelu vahvistunut konetekniikan alalla
Vuonna 2001 valmistuneen valtakunnallisen konetekniikan korkeakoulutuksen arviointiprojektin seurantaraportti on julkaistu. Seurannassa on kartoitettu, miten korkeakoulut ovat tarttuneet arvioinnissa ilmenneisiin kehittämiskohteisiin, jotka liittyvät konetekniikan koulutuksen tulevaisuuden haasteisiin, strategioiden kehittämiseen, koulutuksen laadun parantamiseen sekä henkilöstön kehittämiseen. Arviointiin osallistui 17 ammattikorkeakoulua ja 4 yliopistoa.
Varsinaisen arvioinnin ja seurannan välisenä aikana korkeakoulut ovat suositusten mukaisesti vahvistaneet strategista ajatteluaan. Myös opetusta on muokattu paitsi oppisisältöjen, myös opetusmenetelmien näkökulmasta. Opetus on siirtynyt perinteisestä luento-opetuksesta enenevässä määrin projektioppimiseksi. Verkko-opetuksen merkitys on kasvanut, mutta toistaiseksi verkko-opetuksen määrä muiden opetusmuotojen rinnalla on jäänyt vaatimattomaksi. Tutkintouudistukset ovat tuoneet muutospaineita, mutta myös luoneet mahdollisuuksia kehittää opetusta.
Voidakseen kouluttaa elinkeinoelämän tarvitsemia osaajia tulee korkeakoulujen kansainvälistyä. Konetekniikan koulutusohjelmat ovat tarttuneet kansainvälistymisen haasteeseen vaihtelevasti. Muutamia kansainvälisiä koulutusohjelmia on perustettu ja yhä useammassa korkeakoulussa tarjotaan osa opinnoista englannin kielellä. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan vaihto-opiskeluun.
Vuoden 2001 arvioinnissa kehittämiskohteeksi nousi myös henkilökunnan kehittäminen. Opettajien omien pedagogisten valmiuksien kehittäminen on koettu erityisen tärkeäksi ja etenkin yliopistoissa henkilökunnan kehittämiseen on selvästi puututtu. Ammattikorkeakouluissa opettajien pedagogisten valmiuksien tukeminen on jo pitempään ollut selkeämmin mukana opetuksen kehittämisessä
Vuoden 2001 arvioinnissa esille tulleita vahvuuksia on yleisesti korkeakouluissa pyritty edelleen tukemaan ja heikkouksiin on puututtu. Kehittämiskohteista useimmat ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että niiden rakenteellinen muuttaminen vie aikansa. Monet muutokset vaativat lisäksi budjettitarkistuksia. Näitä kohteita ovat mm. laitekannan uusiminen tai tilakysymykset.
_ _ _
Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja professori Jarmo Partanen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) 040 506 6564, projektisuunnittelija Karl Holm (Korkeakoulujen arviointineuvosto), puh. 050 5604753
>> Raportti