Lastenkulttuurin valtionpalkinto Maria Laukalle ja Pihla Meskaselle

Lastenkulttuurin valtionpalkinto voidaan myöntää taiteenharjoittajalle tai kahden tai useamman taiteenharjoittajan muodostamalle työryhmälle tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta lastenkulttuurin piiriin kuuluvasta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta tai myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta lastenkulttuurin hyväksi. Ensimmäinen lastenkulttuurin valtionpalkinto myönnettiin vuonna 1981.

Perustelut kuuluivat seuraavasti:

Taidekasvattaja Maria Laukka (s.1942) tunnetaan uraauurtavasta työstään alansa ennakkoluulottomana ja rohkeana kehittäjänä. Pedagogina hän haluaa arvioida lastenkulttuuria osana kasvatuksen ja kulttuurin kokonaisuutta. Maria Laukan pitkäaikainen työ Voipaalan taide- ja lastenkulttuurikeskuksen toiminnanjohtajana vuodesta 1989 alkaen on tehty nimenomaan peruskoulun ja päivähoidon taidekasvatuksen tukemiseksi. Tuhannet lapset ja nuoret ovat päässeet osallistumaan taide-elämyksiin niin kuvataiteen, ympäristökasvatuksen kuin historiankin saroilla. Jo kauan ennen kuin muualla maassa puhuttiin lastenkulttuurikeskuksista, Voipaalan taidekeskus toteutti monitaiteisia projektejaan sekä tarjosi myös kansainvälisyyskasvatusta käytännössä.

Maria Laukka toimi Taideteollisen korkeakoulun lehtorina 1977-87 opetusalanaan kuvaamataidon didaktiikka ja varhaiskasvatus sekä apulaisprofessorina 1987-89. Työsuhde on jatkunut tuntiopettajana sekä taidekasvatuksen että graafisen suunnittelun osastoilla edelleen.

Maria Laukan työsarkaan taidekasvattajana on kuulunut myös yleisön kasvattaminen kriitikon ammatissa. Hän on kirjoittanut taidearvosteluja, kolumneja ja esseitä 1950-luvulta lähtien useisiin lehtiin. Viime aikojen kirjoitustöistä mainittakoon etenkin vuonna 2004 ilmestynyt Kuvittaja-lehti, johon Laukka on aloittanut 40 kotimaisesta kirjankuvittajasta historiasarjan. Laukka onkin tunnettu ja arvostettu erityisesti kuvitustaiteen tutkijana, asiantuntijana ja puolestapuhujana.

Sadoista Maria Laukan järjestämistä näyttelyistä huomattavimpia ovat olleet Satujen saari. Suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960 Tampereen Nykytaiteen museossa 1995, Noitien maa. Kotimainen ja kansainvälinen kiertonäyttely Rudolf Koivu -palkinnon saaneista lastenkirjakuvituksista 1996-97 sekä Tavaton kiire! 125 vuotta suomalaista kirjankuvitusta. WSOY:n 125-vuotisjuhlanäyttely Designmuseossa vuonna 2003.

Arkkitehti, pedagogi Pihla Meskanen (s. 1970) tunnetaan aktiivisena ja moniulotteisena toimijana, joka on erityisesti ansioitunut arkkitehtuurikasvatuksen saralla. Meskanen on yksi Arkkitehtuurikoulu Arkin perustajajäsenistä ja toimii nykyään sen hallituksen puheenjohtajana. Hän on ollut mukana laatimassa taiteen perusopetuksen perusteisiin arkkitehtuurin osuutta ja kuluvana vuonna työstää arkkitehtuurin laajan opetuksen opetussuunnitelmaa opetushallituksen työryhmässä. Meskanen on antanut tärkeän panoksen myös käytännön arkkitehtuurikasvattajana nuorille suunnattujen arkkitehtuurileirien, -työpajojen ja -näyttelyiden suunnittelijana ja vetäjänä.

Uutena aluevaltauksena on alkukesästä ilmestyvä ideakirja majanrakentamisesta, johon kuvituksen on laatinutAntonia Ringbom. Meskasen arkkitehtuurisuunnitteluun liittyviin töihin kuuluvat muiden suunnittelutöiden ohella monet päiväkodit ja koulut sekä niihin laadittu sisustusarkkitehtuuri. Osa hänen työstään on suoraan liittynyt arkkitehtuuripoliittisen ohjelman päätavoitteiden edistämiseen. Meskanen on palkittu mm. Rakennustietosäätiön jakamalla Pietilä-palkinnolla (v. 2004).

-- -- --

Lisätietoja:

- Esa Rantanen (taiteen keskustoimikunta), puh. (09) 160 77065