Slaavilaisten ja balttilaisten kielten yliopistokoulutuksesta toteutettu seuranta-arviointi

Kansainvälisen arvioinnin mukaan venäjän kielen yliopisto-opetusta, opintojen ohjausta ja opiskelijavalintamenettelyitä on selvästi kehitetty viimeisen kolmen vuoden aikana. Sen sijaan venäjän kielen oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota. Tulokset selviävät Korkeakoulujen arviointineuvoston perjantaina julkistamasta arviointiraportista Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta.

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin vuosina 1999-2000. Arvioinnista vastasi kansainvälinen arviointiryhmä, joka esitti arviointiin osallistuneille 11 oppiaineelle oppiainekohtaisia ja yhteisiä suosituksia. Suosituksia esitettiin myös yliopistoille, opetusministeriölle ja Suomen Akatemialle.

Korkeakoulujen arviointineuvosto järjesti seurannan kolmen vuoden kuluttua. Seurantaan osallistuivat samat 11 oppiainetta kuin alkuperäiseen arviointiin: venäjän kielen ja kirjallisuuden/kulttuurin, venäjän kääntämisen sekä muiden slaavilaisten ja balttilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineet Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekäÅbo Akademissa.

Seuranta-arvioinnin suoritti kaksi kansainvälisen arviointiryhmän jäsentä, joiden työ perustui oppiaineiden, opetusministeriön, Suomen Akatemian ja yliopistojen humanististen tiedekuntien tuottamiin itsearviointiraportteihin. Seurannan tavoitteena oli selvittää, mitkä suosituksista olivat toteutuneet, mitkä eivät ja miten arviointimenetelmää tulisi kehittää.

Oppiaineet ovat ryhtyneet toteuttamaan erityisesti opetuksen kehittämistä koskevia suosituksia. Esimerkkeinä konkreettisista tuloksista ovat mm. opiskelijavalintaan, opintojen ohjaukseen, opiskelijatuutorointiin ja opiskelijakeskeisiin opetusmenetelmiin liittyvät kehittämistoimenpiteet. Moni oppiaine on lisännyt tukea opinnoissaan viivästyneille, kehittänyt opintojen sisältöä, kannustanut opiskelijoita valitsemaan muita kuin filologisia sivuaineita ja lisännyt tiedontarjontaa työelämän tarpeista. Oppiaineet ovat tehneet yhteistyötä kieliharjoittelun järjestämisessä Venäjälle, mutta suosituksia yhteistyöstä opetusaineiston tuottamiseksi tai kielikoulutuksen järjestämiseksi opiskelijoille, jotka aloittavat venäjän opiskelun alkeista, ei ole vielä toteutettu. Merkittävimpänä esteenä suositusten toteuttamiselle ovat olleet rahoitusvaikeudet.

Oppiaineet kokivat tärkeäksi arvioida yhtäaikaisesti koulutusta ja tutkimusta. Itsearviointivaihetta pidettiin hyödyllisenä, mutta toisaalta arvioinnin aiheuttamaa työtaakkaa suurena. Moni oppiaine piti kolmea vuotta liian lyhyenä aikana arvioinnin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Toisaalta vaikuttavuutta on hankala arvioida, koska moni muu tekijä on vaikuttanut oppiaineiden kehitykseen arvioinnin ohella.

Opetusministeriötä, Suomen Akatemiaa ja humanistisia tiedekuntia koskevat suositukset ovat osin toteutuneet, mutta osa suosituksista on jäänyt toteutumatta. Arvioinnilla ei ole ollut välitöntä vaikutusta slavistiikan ja baltologian alaan tai yleisemmin Venäjään kohdistuvaan koulutukseen tai tutkimukseen suunnattuun rahoitukseen tai muuhun resurssointiin. Suomen Akatemia on kiinnittänyt suositusten suuntaisesti jatkuvaa huomiota Venäjän tutkimuksen poliittiseen merkitykseen. Vuonna 2003 on käynnistynyt uusi tutkimusohjelma nimeltä Muuttuva Venäjä.

Opetusministeriö on sisällyttänyt suosituksia Venäjä-strategiaan. Ukrainan kielen koulutuksen aloittamista ja balttilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen kehittämistä koskevat suositukset ovat jääneet toistaiseksi toteutumatta.

Yliopistoille tehdyistä suosituksista se, joka koski kahden professuurin perustamista kaikkiin venäläisen filologian koulutusta antaviin oppiaineisiin, on jäänyt toteutumatta. Arvioinnilla on kuitenkin ollut yleistä käytettävyyttä. Humanistiset tiedekunnat ovat korostaneet, että alkuperäisen arvioinnin suositukset soveltuvat hyvin niin arvioiduille aineille kuin myös yleensäkin kieliaineille.

- - -

Lisätietoja:
- johtoryhmän jäsen, professori Hannu Tommola, puh. (03) 2156 102, 050 5948 326
- projektisuunnittelija Sirpa Moitus (korkeakoulujen arviointineuvosto), puh. (09) 160 76919, 040 7798813

- - -

Arviointiraporttia Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta on saatavilla internetistä korkeakoulujen arviointineuvoston www-sivuilta osoitteesta: www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_1703.pdf tai Editan asiakaspalvelusta, puh. (09) 566 0266.