Selvitys liikuntaa tukevista verotuksen kansainvälisistä malleista on valmistunut

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen kansainvälisistä liikuntaa tukevista veromalleista KPMG Oy Ab:lta. Selvityksessä tarkasteltiin yhdentoista maan verokannustimia ja niiden soveltuvuutta Suomen verojärjestelmään.

Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa vuosittain arviolta vähintään kolmen miljardin euron yhteiskunnalliset kustannukset. Hallituksen Suomi liikkeellä -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelman yksi toimenpide on selvittää ja arvioida mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin. 

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin kattavasti kartoitetaan liikuntaan liittyviä kansainvälisiä veromalleja. Pyrimme Suomi liikkeelle -ohjelmassa luomaan rakenteellisia ratkaisuja, jotka kannustavat ihmisiä lisäämään fyysistä aktiivisuutta arjessa”, toteaa pääsihteeri Minttu Korsberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä. 

Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvitykseen on koottu kahdeksan Euroopan maan ohella Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin esimerkkejä. 

Henkilöverotuksessa syvennyttiin tarkemmin kolmen maan veromallin arviointiin. Esimerkiksi Norjassa vanhemmat voivat vähentää lasten liikuntailtapäiväkerhojen kuluja tuloverotuksessa, joissakin Kanadan provinsseista puolestaan vähennyksen voi tehdä lasten liikuntakuluista. Alankomaissa työnantajat voivat maksaa verovapaita kilometrikorvauksia myös pyöräilystä ja kävelystä.

Yhteisöverotuksen osalta jotkut maat tukevat urheiluseurojen yleishyödyllistä toimintaa. Isossa-Britanniassa tietyn statuksen saaneet urheiluseurat eivät maksaa tuloistaan veroa ja voivat vastaanottaa verottomia lahjoituksia. Ruotsissa yleishyödylliset urheiluyhdistykset saavat verohelpotuksia työnantajien sivukuluista tiettyyn summaan asti. 

”Selvityksessä löytyi kansainvälisiä veromalleja, joita olisi teknisesti mahdollista ottaa käyttöön Suomessa, kuten liikuntakuluvähennys, kulkumuotoriippumaton kilometrikorvaus tai urheiluseurojen työnantajamaksujen helpotus. Kuitenkaan selvityksessä ei löytynyt kattavia vaikutusarviointeja liikuntaan suunnattujen verokannustimien tehokkuudesta”, toteaa KPMG:n Director Kristiina Äimä.

Liikunnan ohjauksen ja koulutuksen rajanveto arvonlisäverotuksessa

Yksi katsauksen tavoite oli selvittää ohjatun liikunnan ja opetuksena pidettävän liikunnan välistä rajanvetoa muiden maiden arvonlisäverotuksessa. Suomessa rajanveto on aiheuttanut liikunnan tarjoajille tulkintaongelmia, sillä ohjattu liikunta on alennetun verokannan piirissä ja opetuksena pidettävään liikuntaan sovelletaan yleistä verokantaa. Kansainvälisessä katsauksessa huomattiin, että useissa EU-maissa vastaavaa rajanveto-ongelmaa ei ole tuotu esiin.
Verohallinnon nykyisen ohjeen mukaan sovellettava verokanta ratkaistaan tapauskohtaisesti palvelun tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelun selkiyttämistä tullaan selvittämään ja arvioimaan siten, että se kannustaisi liikkumista.

Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvityksen löydöksiä hyödynnetään taustatietona valtiovarainministeriön henkilöiden tuloverotusta ja eräitä muita verotusta koskevia muutoksia selvittävässä (HEVE) -hankkeessa, jossa selvitetään laajemmin liikunnan tukemista verotuksen keinoin.

Liikuntaa tukevat kansainväliset veromallit : Katsaus Suomen verrokkimaiden verokannustimiin

Lisätietoa:
Minttu Korsberg, pääsihteeri, Suomi liikkeelle -ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriö, puhelin: 0295 330 018, sähköposti: minttu.korsberg(at)gov.fi 

Timo Annala, lainsäädäntöneuvos, valtionvarainministeriö, puhelin: 0295 530 318, sähköposti: timo.annala(at)gov.fi 

Risto Sakki, lainsäädäntöneuvos (arvonlisäverotus), valtiovarainministeriö, puhelin: 0295 530 294, sähköposti: risto.sakki(at)gov.fi 

Kristiina Äimä, director, KPMG Oy Ab, puhelin: 040 839 91 42, sähköposti: kristiina.aima(at)kpmg.fi 

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Poikkihallinnollista, valtioneuvostotasoista ohjelmaa koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelman 16 toimenpidettä toteutetaan 20 miljoonan euron vuosibudjetilla. Väestön liikkumattomuuden arvioidut kustannukset ovat yhteiskunnalle 3 miljardia euroa vuodessa. www.suomiliikkeelle.fi