Saarela: Unescon kulttuuridiversiteettisopimus on editysaskel
Kulttuuriministeri Tanja Saarela muistutti puhuessaan Unescon kulttuuridiversiteettisopimusta koskevassa juhlassa Brysselissä, että kulttuuriteollisuuden ja viihteen tuotteiden ja -palvelujen kauppa on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut nopeasti ja samalla kansainvälistynyt. – Ne muodostavat markkinavetoisen osan maidemme kulttuurielämää, Saarela sanoi.
Euroopan komission yhdessä EU-puheenjohtajamaa Suomen kanssa 19.12. järjestämän tilaisuuden muita puhujia olivat Unescon pääjohtaja Matsuura, komission puheenjohtaja Barroso ja kulttuurikomissaari Figel'.
Saarela nosti esille muutamia lukuja komission kulttuurin taloutta koskevasta tuoreesta selvityksestä. Selvityksen mukaan kulttuurisektori työllistää Euroopan unionin alueella noin 5,8 miljoonaa henkilöä eli 3,1 % kaikesta työvoimasta. Lisäksi sektori kasvaa vahvasti, vuosina 1999–2003 kasvu oli yli 12 prosenttia korkeampi kuin muussa taloudessa. Koko sektorin liikevaihto oli vuonna 2003 noin 650 miljardia euroa eli reilusti yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi autoteollisuuden liikevaihto.
Saarelan mukaan tulevina vuosina on kulttuuripolitiikan kannalta ratkaisevaa, miten kulttuurihyödykkeitä, kulttuuripalveluja ja audiovisuaalisia palveluja käsitellään kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa ja miten kaupan sopimuksia sovelletaan niihin.
– Unescon yleissopimuksen päätavoitteena on vahvistaa valtioiden oikeutta harjoittaa itsenäistä kulttuuripolitiikkaa. Tavallaan uusi sopimus muodostaa kansainvälisen kulttuuripolitiikan Magna Chartan ja on siinä mielessä historiallinen.
Ministeri Saarela painotti, ettei sopimusta pidä tarkastella vain Euroopan näkökulmasta. Se on tärkeä myös kehitysmaille ja nouseville teollisuusmaille. Sen avulla voidaan vahvistaa näiden maiden asemaa ja roolia kansainvälisellä kulttuurin kentällä ja rohkaista niitä rakentamaan itsenäistä kansallista kulttuuripolitiikkaa.
Sopimuksen nojalla perustettava vapaaehtoinen rahasto on selkeä tahdonilmaus yhteisestä sitoutumisesta tukea maailmanlaajuisesti kulttuurisen monimuotoisuuden suojelua ja edistämistoimia.
– Haluaisinkin kaikin tavoin rohkaista yhteisöä ja sen jäsenmaita osallistumaan alusta alkaen perustettavaan rahastoon. Jos niin halutaan, rahastosta voidaan tehdä tärkeä kanava yhteisön ja sen jäsenmaiden kulttuurialan kehitysyhteistyölle, ministeri Saarela sanoi.
Ministerin mukaan sopimuksen käytännön toteuttamisessa on muistettava, että kulttuurin muodot ovat jatkuvassa muutoksessa. Sopimuksella tulee aktiivisesti edistää maailman eri kulttuurien ja kulttuurialueiden kehitystä ja niiden välistä hedelmällistä vuorovaikutusta.
Lopuksi ministeri ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että sopimukseen liittymisen juhlallinen hetki osui Suomen puheenjohtajakaudelle. – Näin sen vuoksi, että olemme osaltamme panostaneet kaiken voitavamme tämän historiallisen hankkeen hyväksi, Saarela iloitsi.