Politiikka-analyysi: Kulttuurihyvinvointi vakiinnuttaa asemaansa osana hyvinvointipolitiikkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore politiikka-analyysi tarkastelee kulttuurihyvinvointitoiminnan kehitystä poliittisen ohjauksen näkökulmasta. Politiikkaohjelmat, lainsäädäntö ja kehittynyt rahoitus ovat monipuolistaneet hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta strategioiden ja toimintarakenteiden tasolla.

Kulttuurihyvinvointi on taide- ja kulttuurilähtöistä toimintaa, jolla vahvistetaan ihmisten hyvinvointia ja muutoskestävyyttä. Toiminta on vakiintunut ja ammattimaistunut viimeisten 15 vuoden aikana.

Politiikkaohjelmat, lainsäädäntö ja kehittynyt rahoitus ovat yhdessä monipuolistaneet alan strategioita ja toimintarakenteita — tarjoten kestävän pohjan muutoksiin varautumiselle.

Tietopohja taiteen ja kulttuurin yhteyksistä hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen on vahvistunut 2000-luvulla. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimus osoittaa mm. kulttuurisen aktiivisuuden yhteyden parempaan elämän laatuun. Suomessa 2020-luvulla tarkentunut tietopohja ja arvioidut toimintamallit ovat lisänneet kulttuurihyvinvoinnin käyttöä osana hyvinvointipalveluita.

Kulttuurihyvinvointi vahvistuu poliittisen ohjauksen tuella

Valtioneuvoston selonteoissa, hallitusohjelmissa ja kansallisissa politiikkatoimissa on yli 40 vuoden ajalta mainintoja kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamisessa. Vuodesta 2007 lähtien kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat olleet mukana hallitusohjelmissa, ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisessä yhteistyössä.

Valtioneuvoston kulttuuripoliittisessa selonteossa (2024) tunnistettiin kulttuurihyvinvoinnin yhteiskunnallinen merkitys erityisesti terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn ja osallisuuden näkökulmasta. Erityisen onnistuneina esimerkkeinä selonteossa nostetaan nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisy. Toimiviksi käytännöiksi on tunnistettu mm. etsivä kulttuurityö, elintapaohjaus ja taideterapiat. 

Sivistysvaliokunta on korostanut moniammatillisen kulttuurihyvinvoinnin osaamisen juurruttamista osaksi kaikkien hyvinvointialueiden toimintaa, painopisteenä syrjäytymisen ehkäisy.  Kulttuurihyvinvoinnin juurtumiseen hyvinvointialueilla tarvitaan kuitenkin vielä kannusteita, kuten Hyte-kertoimen kehittämistä kulttuurihyvinvoinnille.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan kehittyminen ja ohjaus

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Johanna Vuolasto, p. 0295 330 235