Opetusministeriön työryhmä: Vapaan sivistystyön rahoitukseen uudistuksia

Opetusministeriön virkamiesryhmä on yhteistyössä vapaan sivistystyön keskeisten toimijoiden kanssa selvittänyt kuluvan vuoden valtion talousarvion linjauksiin liittyen kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, kansanopistojen ja opintokeskusten rahoituksen uudistamisesta. Pääosa uudistuksista esitetään toteutettavaksi ensi vuoden alusta ja otettavaksi huomioon vuoden 2006 valtion talousarvioesityksen valmistelussa. Selvityksen liitteenä on luonnos hallituksen esitykseksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta, joka esitetään annettavaksi eduskunnalle vielä kevätistuntokauden aikana.Vapaan sivistystyön tehtävänä on yhteiskunnan eheyden, tasa-arvon, aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen. Valtio rahoittaa vapaan sivistystyön koulutusta valtionosuutena. Vuoden 2005 valtion talousarviossa tämä rahoitus on runsaat 140 miljoonaa euroa. Valtionosuuden määräytymisperusteista säädetään laissa vapaasta sivistystyöstä. Yksikköhinnan määräytymisperusteet vaihtelevat neljän oppilaitosryhmän kesken. Yksikköhinnat lasketaan laissa määritellyin perustein toteutuneiden kustannusten perusteella. Toiminnan volyymista päätetään vuosittain kunkin oppilaitosryhmän osalta valtion talousarviossa suoritteiden määränä. Rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta, mutta kunnilla on merkittävä rooli erityisesti kansalaisopistojen resurssoinnissa ja ylläpitäjinä. Kansalaisopistojen (249) osalta virkamiesryhmän esittää, että monimutkaisesta ja osin vanhentuneesta viisijakoiseen asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhinnan laskemistavasta luovutaan. Ryhmä esittää, että ensi vuoden alusta kansalaisopistojen keskimääräinen yksikköhinta laskettaisiin kaikkien opistojen valtionosuuden perusteena olevien käyttökustannusten perusteella. Laskennallinen yksikköhinta olisi kuitenkin suurempien kustannusten takia 15 ja 10 % korkeampi asukastiheydeltään suurimmilla alueilla. Samoin laskennallinen yksikköhinta olisi 5 % korkeampi harvaanasutuilla alueilla ja saaristokunnissa alueiden toiminnan kustannuksiin vaikuttavien erityispiirteiden takia. Muutoksen vaikutuksia tasoitettaisiin ylimääräisillä avustuksilla. Työryhmä esittää otettavaksi käyttöön vuonna 2006 kansalaisopistojen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvän laatupalkinnon. Lisäksi esitetään rahoitukseen liitettäväksi aikaisintaan 2008 lähtien laatua ja tuloksellisuutta palkitseva osa.Kesäyliopistoille (20) esitetään otettavaksi käyttöön vuodesta 2006 lähtien oma yksikköhinta, joka laskettaisiin niiden omien käyttökustannusten pohjalta ja joka olisi sama kaikille koulutuksen ylläpitäjille. Kustannuspohjaan tulisi sisällyttää yleisen käytännön mukaisesti myös vuokrat. Kansanopistojen (90) rahoitusjärjestelmän tulee säilyä laskennallisena, jolloin valtionosuuden perusteen muodostavat opiskelijaviikko ja opiskelijaviikkoa kohti käyttökustannusten pohjalta laskettava yksikköhinta. Kansanopistot tulee myös säilyttää sisäoppilaitoksina, ja rahoituksessa tulee korostua opiskelun päätoimisuus ja sisäoppilaitosmuotoisuus. Opiston ulkopuolella asuvien yksikköhinta olisi 20 % pienempi vuodesta 2006 lähtien. Vaikeasti vammaisten koulutuksen valtionosuusprosentti kolmessa erityiskansanopistossa esitetään nostettavaksi 70 prosenttiin. Yksikköhinnan korotus olisi edelleen 75 prosenttia. Muissa kansanopistoissa vaikeasti vammaisten koulutuksen yksikköhinnankorotus esitetään nostettavaksi 25 prosenttiin. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi esitetään toteutettavaksi pitkäkestoisessa koulutuksessa opintosetelityppinen kokeilu sekä opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamista koskevia muita toimia. Ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi vuosittain yhteensä 1,5 miljoonan euron lisärahoitusta.Opintokeskusten (11) tehtävää esitetään tarkennettavaksi vapaan sivistystyön laissa. Rahoitus säilyisi edelleen laskennallisena, jonka perusteen muodostavat opetustunti ja opetustuntikohtainen yksikköhinta. Valtion talousarvion vuotuinen kiintiö toimii kehyksenä valtion rahoittamalle opintotoiminnalle. Toiminnan volyymissa tapahtuneiden muutosten vaikutus otettaisiin huomioon seuraavan vuoden valtionosuuden jaossa, mutta sen ei-toivottuja vaikutuksia (esimerkiksi liian suuret vuotuiset vaihtelut rahoituksen jakautumisessa opintokeskusten kesken, toiminnan laatua ja kehittämistä rasittava kilpailua volyymin kasvattamisesta) rajoitettaisiin asettamalla muutoksille enimmäisprosentti (2-3). Edellytyksiä hoitaa pitkäjänteisesti opintotoiminnan laatu- ja kehitystyötä vahvistettaisiin opintokeskusten valtionavustuksia koskevilla järjestelyillä.Koko vapaata sivistystyötä koskien ryhmä esittää työryhmän asettamista laatimaan selvityksiä ja esityksiä tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksista ja huomioonottamisesta vapaan sivistystyön rahoitusperusteissa.Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistukseen liittyvät valtionavustusten nettouttamista koskevat muutokset koskevat myös vapaan sivistystyön avustuksia. Virkamiesryhmä esittää, että avustusten nettouttamisen kautta vapautuvat resurssit käytettäisiin vapaan sivistystyön eri työmuotojen toimintaedellytysten ja kehittämis- ja laatutyön vahvistamiseen. -- -- --Lisätietoja:- työryhmän puheenjohtaja, johtaja Marita Savola, puh. (09) 160 77315- työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Kirsi Lähde, puh. (09) 160 77417