Opetusministeri Virkkunen Jyväskylän Ikääntyvien yliopiston 25-vuotisjuhlassa

Julkaisuajankohta 2.2.2010 11.35
Tyyppi:Puhe -

(puhuttaessa muutokset mahdollisia) Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat, Minulla on ilo tuoda opetusministeriön ja samalla koko valtioneuvoston tervehdys päivän juhlaan. On todella mukava olla saada olla mukana juhlimassa 25 vuotta täyttävää Ikääntyvien yliopisto -toimintaa. Ikääntyvien yliopistotoiminnalla on kansainväliset juuret. Niin kutsuttu kolmannen iän yliopistotoiminta käynnistyi vuonna 1973 Etelä-Ranskassa, Toulousen yliopistossa. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 1985 ensimmäisenä täällä Jyväskylässä. Nykyään toimintaa järjestetään kymmenessä suomalaisessa yliopistossa, osana avoimen yliopiston toimintaa. Opiskelu on avointa kaikille kiinnostuneille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarpeesta kertoo jo se, että toiminta on kerännyt noin 16 000 osallistujaa vuosittain jo useamman vuoden ajan. Jo ensimmäisen syksyn luentosarjojen aiheet kuulostavat kovin tutuilta. Opiskelijoiden toivomuksesta aiheet vaihtelivat tietotekniikasta työelämän muutoksiin ja ihmissuhdeproblematiikasta vaihtoehtolääkintään. Ikääntyvien yliopisto innosti heti alusta alkaen suuria osallistujamääriä. Lehtileike vuodelta 1986 kertoo, kuinka "Ikääntyvien yliopiston vastaanotto oli suorastaan myrskyisän myönteinen ja osanottajien määrä yllätti tutkijatkin." Toiminnan onkin katsottu pitävän mielen virkeänä. Ikääntyvien yliopisto toteuttaa osaltaan vahvasti elinikäisen oppimisen periaatteita. Ikääntyvien yliopiston toiminta on ollut aivan erityisen suosittua täällä Jyväskylässä. Suosion takuuna on ollut se, että jokainen toimija - yliopisto, kaupunki sekä Jyväskylän kesäyliopisto - on äärimmäisen sitoutunut niin taloudellisesti kuin henkisesti toteuttamaan tätä myöhemmän iän aikuiskoulusta. Toiminta onkin yksi Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen palvelutehtävän muoto Keski-Suomessa. Kaupungin tuki taas on mahdollistanut opiskelijamaksujen säilyminen kohtuullisella tasolla. Jyväskylän kesäyliopistosta taas on alusta alkaen löytynyt asiasta innostunut vetäjä. Tämä yhteistyö on toiminnan tulevaisuuden kukoistuksen paras vakuus. Hyvät juhlavieraat, Suomessa ikääntyvien yliopistoa on kehitetty opetusministeriön linjausten mukaan. Toiminnalla on vahvistettu ja monipuolistettu aikuiskoulutustarjontaa ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Näkemyksemme mukaan yliopistojen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä kuntien tulisi edelleen vahvistaa yhteistyötä ikääntyvien yliopistotoiminnan järjestämisessä. Tavoitteena on vahvistaa rahoituspohjaa ja laajentaa toimintaa. Vapaan sivistystyön oppilaitosverkko on maanlaajuinen ja mahdollistaa toiminnan myös yliopistopaikkakuntien ulkopuolella, alueellisen tasa-arvon mukaisesti. Vapaan sivistystyön erityiseksi tavoitteeksi on asetettu tarjonnan suuntaaminen senioriväestön ja osallistumista ja elämänlaatua parantavaan toimintaan. Opetusministeriön opintoseteliavustuksen turvin oppilaitokset voivat jättää perimättä tai alentaa myös senioriväestöltä perittäviä opintomaksuja. Viime vuosina Ikääntyvien yliopistotoimintaa on kehitetty kahdessa Jyväskylän yliopiston vastuulla olleessa hankkeessa ja työn tulokset on koottu kahteen julkaisuun. Toiminnan suhdetta muuhun senioritoimintaan on kehitetty määrittelemällä yliopistollisuuden ja tieteellisyyden kriteerit ikääntyvien yliopistotoiminnassa. Toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet esimerkiksi opintopiirit ja opintomatkat,tutkielma- ja kirjoitusseminaarit, asiantuntijaluento -sarjat ja verkko-opetus. Opettajilla on tieteellinen koulutus ja tausta ja luentosarjojen ohjelmat vilisevät professori ja dosentti -tasoisia asiantuntijoita. Ikääntyvien yliopistoa kehitettäessä on tarkasteltu toimintaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin hyvinvoinnin näkökulmasta. Ikääntyvien yliopistotoiminnan tavoitteena on tarjota erityisesti ikääntyville kansalaisille suunnattua aikuiskoulutusta, jolla tuetaan aktiivista vanhenemista, edistetään terveyttä ja hyvinvointia. Samalla ylläpidetään yhteiskunnan tietoutta ja taitoja ja taataan yksikön henkinen vireys. Säännöllinen osallistuminen - yhdessä muiden ikääntyvien tai nuorempien kanssa pidettyihin kursseihin - pitää yksilön henkisen vireyden ja yllä, ja ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Ikääntyvien yliopiston opetus tarjoaa vähintään tuntuvat eväät muuttuvan maailman ja elämäntilanteen hallintaan. Opetusta järjestetään aina ajankohtaisten uusien hiukkaskiihdyttimien ja ilmastonmuutoksen tai monikulttuurisuuden teemoista lähihistoriamme historian tapahtumiin. Kulttuurien, historian ja uskontojen lisäksi luennoidaan kansainvälisestä politiikasta. Terveyteen liittyvät teemat ovat esillä, kivun ja muistin hoito, uusimmat hoidot syöpään ja muihin sairauksiin. Sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat tutkimusten mukaan tärkeässä roolissa ikäihmisten elämänlaadun, hyvinvoinnin ja osallistumisen parantamisessa. Vaikutukset ulottuvat fyysisen ja henkisen terveyden parantumisesta itsetunnon vahvistumiseen. Koulutukseen osallistumisen ja fyysisen terveydentilan paranemisen suoria yhteyksiä on havaittu erityisesti iäkkäimpien kohdalla. Henkisen hyvinvoinnin alueella vaikutukset ovat selvät. Ikäihmisten yliopistotoiminnalla on täten roolinsa myös preventiivisenä toimintana ja aktiivisen kansalaisuuden ylläpitäjänä. Ikääntyvien yliopistotoiminnan järjestäjät toivovat tiivistä kumppanuutta kuntien preventiivisten senioripalvelujen järjestäjänä. Opetus edistää osallisuutta, aktiivisena vanhenemista ja yhteiskunnan muutoksista selviämistä. Hyvät naiset ja herrat, Tähän saakka olen tarkastellut Ikääntyvien yliopiston toimintaa yhteiskunnan näkökulmasta. Nyt keskiöön on nostettava yksikön näkökulma. Väestön ikärakenteesta puhuttaessa lauseisiin lisätään yleensä sana "haaste". Ikääntyvät eivät kuitenkaan ole vain väestöryhmä. Ikääntyvät olemme me. Me kaikki ikäännymme. Meillä kaikilla on edeltäviä sukupolvia enemmän terveitä elinvuosia edessämme. Työelämän pyörteistä tulevat eivät varmasti eläkkeelle tullessaan sammaloidu vaan jatkavat vielä pyörimistään. Sama koskee myös minun sukupolveani. Tuoko eläkkeelle siirtyminen ajan, jolloin meillä jokaisella on mahdollisuus harjoittaa vapaampaa ja pohdiskelevampaa opiskelua? Voisi jopa sanoa, palata sellaiseen yliopisto- tai sivistysideaaliin, jossa opiskelu on tärkeää oppimisen ja tiedon itsensä vuoksi? Motivaatiomme ja oppimisprosessimme muodostuu ehkä toisin, kun tavoitteena ei ole tutkinto, ammattipätevyyden lisääminen tai muu, selkeästi mitattavissa oleva hyöty. Eläkkeelle jääminenkään ei välttämättä ole enää pysyvä ja totaalinen elämäratkaisu. Suomen yrittäjät laati vasta kyselyn, jonka mukaan vanhuuseläkkeelle siirtyneet voivat olla jatkossa haluttua työvoimaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Eläkkeelle jääminen voi hyvinkin olla jaksottaista ja sisältää myös määräaikaisten ja projektiluontoisten tehtävien ja sijaisuuksien hoitamista. Tämä ilmiön vaikutukset ikäihmisten yliopistotoimintaan jäävät nyt pohdittavaksi. En haluaisi puhua ikääntyvien yliopiston toiminnasta kursseina ja opetuksena - ikään kuin valmiina tuotteena - jota tarjotaan eläkkeelle jääneille. Sen sijaan haluan korostaa toiminnan luonteeseen syntynyttä vastavuoroisuutta ja muotoutumista osallistujiensa mukaan. Ikääntyvien yliopiston toimintaa onkin suunniteltu Jyväskylässä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Jokainen vaikuttaa ohjelmaan esittämällä toiveitaan luentojen aiheiksi, kiinnostaviksi puhujiksi ja pienryhmien ja opintomatkojen ohjelmaan. Opetusohjelmaa valmistellaan eteenpäin opiskelijoiden suunnitteluryhmissä. Toiminnan tulos syntyy yhteisistä keskusteluista, kirjoituksista, elämyksistä, jakamisesta ja oivalluksista. Muun muassa strategiseen ajatteluun on lainattu tanskalaisen filosofin Kierkegaardin ajatusta: "Elämää eletään eteenpäin, mutta ymmärretään taaksepäin." Opiskelu ja oppiminen ei kohdistu vain uuteen, itsemme ulkopuolella olevaan ja muuttuvaan maailmaan. Tieteenalamme tarjoavat näköalansa ja menetelmänsä myös menneisyyden ymmärtämiseen ja uuden tiedon ja ymmärryksen tuottamiseen yksilöllisistä elämänpoluistamme, toimintaan, jossa siirretään tietoa ja kokemuksia sukupolvilta toisille: muistitiedon tallennus, elämäkerrat, sukututkimus. Opiskelijat voivat osallistua tiedon tuottamisen prosessiin ja tuoda oman elämänkokemuksensa ja ymmärryksensä ikääntymisen prosesseistaan esille. Ikääntyvien yliopistotoiminnan tuloksena on syntynyt omia julkaisujakin. Ikääntyvien yliopisto syntyy, elää ja saa kasvonsa lopulta teistä - hyvä juhlayleisö. Toivotan teille kaikille - iästä riippumatta - antoisaa juhlaa ja lisää tuotteliaita vuosia yliopistotoiminnan piirissä.

Henna Virkkunen